Koronaa karussa Konstantinopolissa

NeziheAndTimo

Maskipakko

Timo ja Nezihe Vainionpää odottelevat aikaa parempaa Istanbulissa, matkaan he ovat lähteneet jo maaliskuun puolessa välissä. Pariskunnan tarkoituksena oli jatkaa hieman myöhemmin Istanbulista Suomeen saatuaan asiat Istanbulissa hoidettua.

Timon ja Nezihen kolmas kotimaa on Turkki, josta Nezihe on kotoisin. Turkin suurimmassa 14-miljoonaisessa kaupungissa asuu Nezihen 92-vuotias äiti, jonka kunto ei enää ole paras mahdollinen, joten turkinmatkat ovat olleet varsin säännöllisiä.

Lento Miamista Istanbuliin maaliskuun puolessa välissä oli vielä lähes normaali, Istanbuliin saapuneet matkustajia valvottiin vain lämpökameralla tulokäytävässä samalla kun lennon aikana jaetut terveysilmoitukset kerättiin tarkastettavaksi.

Muutama päivä Istanbuliin saapumisen jälkeen terveysviranomaiset totesivat koronaviruksen leviävän ennennäkemättömällä vauhdilla ympäri maailman, myös Turkkiin. Turkin jokseenkin kovakätinen hallitus ryhtyi hidastamaan epidemian leviämistä määräämällä erilaisia rajoituksia ihmisten elämänmenoon. Koulut ja konsertit suljettiin, virastojen aukioloaikaa rajoitettiin ja yritykset siirtyivät etätyöhön.

 

taped-off-benches

Penkit pois puistosta

Ulkonaliikkumisrajoitukset kohdistettiin ensin seniorikansalaisiin, siis yli 65-vuotiaisiin. Senioreiden liikkumista yritettiin ensin rajoittaa pehmeällä tavalla, mitätöimällä ilmaiseen julkiseen kaupunkiliikenteeseen oikeuttavat eläkeläiskortit, poistamalla puistoista penkit ja kieltämällä kaikilta kansalaisilta Istanbulissa erittäin suosittu tapa käydä onkimassa Bosborin salmesta ja Kultaisen sarven lahden ylittäviltä silloilta. 

Mikään ei kuitenkaan auttanut, vallattomat seniorit vaelsivat edelleen kaupungilla, epidemian edelleen yltyessä. Lopulta hallitus määräsi kaikki 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat kotiarestiin. Määräysten rikkomisesta tuli ankara rangaistus, noin 500 US dollarin kokoinen sakko rapsahti kaduilta luvattomasti tavatuilta. Sakko on suuri, lähes tavallisen eläkeläisen kuukauden eläke.

Virus kuitenkin jatkoi etenemistään ja hallitus kovensi otteitaan, Uutena keinona määrättiin vanhojen ihmisten lisäksi myös alle 20-vuotiaat pysymään kotioloissa.

Yllättäen tuli myös määräys Turkin 31 suurimman kaupungin täydellisestä, kaikkia koskevasta ulkonaliikkumiskiellosta viikonlopuksi. Hallituksen ilmoituksen antanut vastuuministeri ei kuitenkaan ollut ilmoittanut kaupunkien sulkemisesta kaupunkien viranomaisille lainkaan etukäteen.

market-5-800x581

Kun karanteeniviikonlopusta ilmoitettiin radiossa ja televisiossa vain muutama tunti ennen määräyksen voimaanastumista, aiheutti ilmoitus välittömästi hurjan tungoksen auki oleviin basaareihin, myös väliaikaisia epävirallisia vihannesmarkkinoita syntyi kadunkulmiin. Istanbulin suurkaupungissakin suuri osa kaupunkilaisista hankkii mielellään kasvikset ja vihannekset tuoreena vihannestoreilta. Kasvomaskeja ei kiireissään juuri kukaan ollut edes ehtinyt hankkia.

Karanteenimääräyksen antanut sisäministeri joutui aiheuttamansa sekaannuksen vuoksi jättämään eroanomuksensa, presidentti ei kuitenkaan eroa hyväksynyt ja sisäministeri sai jatkaa toimessaan.

Kaupunkien viikonloppukaranteeneja on sittemmin jatkettu jo useampana viikonloppuna ilman suurempia ongelmia. Tulevana viikonloppukaranteeni aloitetaan jo torstaina, lasten juhlapäivän liikenteen rauhoittamiseksi.

Heti basaariongelmaa seuraavana viikkona määrättiin kaikille ulkona liikkuville kansalaisille pakolliset kasvonaamarit. Maskeja oli kuitenkin varsin rajoitetusti saatavissa, niinpä hallitus päätti lähettää postin kautta kaikille työikäisille viisi kasvomaskia viikossa ilmaiseksi, samalla kun maskien vähittäismyynti kaupoissa ja kemikalioissa kiellettiin kokonaan.

presidentinpaketti

Terveisiä presidentiltä…

Seniorikansalaiset saivat omat viisi maskiansa kertatoimituksena, kun presidentin allekirjoituksella varustetut muovipussit jaettiin koteihin. Pussissa oli presidentin kannustuskirjeen lisäksi viisi maskia ja sitruunantuoksuinen kölninvesipullo. Hajustepullo tavallisestikin kuuluu hyvinvarustelluiden kauppojen ja kotien vierasvaraan. Arvovieraiden tullessa kyläilemään tai käydessä arvokkaammilla ostoksilla, voimakashajuista alkoholipitoista eau-de-colognea on aina ollut tapana loiskauttaa käsille viilennykseksi.

Ruokaa ja muutakin tavaraa saadaan tilaamalla netin kautta, tilaussysteemit toimivat varsin hyvin. Tosin nyt kun kaikki tilausten määrä on kasvanut, pullonkaula on toimituksissa. Ruokaa saa kuitenkin tilattua, vaikka joskus toimitus tosin tapahtuu parin päivän viiveellä. Jos nettiä ei ole käytettävissä, voi soittaa omaan kunnantoimistoon, joka hakee ensin kauppalistan ja rahat kotoa ja toimittaa tilatut tavarat.
Hieman vaikeampaa on karanteenissa olevan pankkiasiointi. Karanteenissa olevan pitää soittaa poliisille, joka lähettää poliisipartion saattamaan asiakkaan pankkiin, odottaa asioinnin ajan ja lopulta tuo rahaa hakeneen tai laskuja maksaneen asiakkaan takaisin karanteeniin. Sairaalakäyntejä pyritään välttämään mahdollisimman pitkään, pääsy sairaalaan on periaatteessa vain ambulanssilla ensiapuun.

Aika kuluu selvästi hitaammin eristettynä ollessa. Turkin television ohjelmat ovat pääsääntöisesti turkinkielellä, ulkomaiset elokuvat on dubattuja eikä tekstityksiä tunneta. Kaapelikanavilla näkyy lähes sata kanavaa, sieltä voi valita vaikka arabian, malajin, kiinan tai vaikka kirgistanin -kielisiä kanavia, englanninkielisiäkin on muutamia. Parhaiten maailman menosta kieltä osaamaton pysyy perillä netin kautta. Internetnopeudet ovat varsin hyviä eikä suurempia katkoksia ainakaan viimeisen kuukauden aikana ole alueellamme ollut. Netflix jakaa omaa maakohtaista ohjelmatarjontaansa, joka on suppeampi kuin Yhdysvalloissa, mutta suurempi kuin Suomessa.

Kaupunkien välinen julkinen liikenne on pienennetty minimiin, omalla autolla oman piirikunnan ulkopuolelle liikkuminen vaatii kuvernöörin kirjallisen luvan. Kaikki kotimaan ja ulkomaiden lennot on lopetettu pitkälle toukokuuhun.

Täällä siis kaikki niin hyvin, kun voisi olettaa. Ulos tekisi jo mieli, mutta 500 dollarin uhkasakon uhkaamana pitää vain pysytellä oman talon tontilla. Eikä se niin raittiilta ilmalta edes tunnu, jos sitä ulkoilmaa pitää haistella naamarin läpi. Ilma olisi tosin houkutteleva, nyt viime päivinä sininen taivas ja lämpöäkin jo Suomen kesän lukemissa.

Terveisin Timo ja Nezihe

Gourmet-ruokaa katukeittiöstä

IMG_6520Satunnainen matkailija osui onnekkaasti vierailemaan Bursassa, tuossa Turkissa sijaitsevassa Marmarameren reunamille ja Olympos (Uludag) vuorten väliin  kasvaneeseen 2.5 miljoonaiseen kaupunkiin.

Bursaa kutsutaan sanotaan ”vihreäksi kaupungiksi” kaupungissa sijaitsevien lukuisten puistojen ansiosta. Kaupungin ilmeeseen vaikuttaa myös kaupungin takana nouseva Uludagin vuoristo, jonka korkeimmat huiput yltävät yli 2.5 kilometriin. Talvella alueen hiihtokeskukset ovat tupaten täynnä Istanbulista tulevia laskettelijoita, Uludagin hiihtokeskusta mainitaankin usein ”pikku-Istanbuliksi”, jossa urheiluhenkisempiä tuttuja tapaa talvella helpommin kuin itse Istanbulissa.

IMG_6503Silkkitien läntisessä päätepisteessä sijainneesta Bursasta tuli Osmannien valtakunnan pääkaupunki  osmannien vallattua kaupungin Bysantilta vuonna 1326. Osmannivaltakunnan aikana Bursasta tuli tärkeä silkkikauppapaikka. Bursan huomattavimmat tuotteet olivat kaftaanittyynyt sekä kirjottu silkki.  Nykyisin Bursa on monipuolinen teollisuuskaupunki, jossa valmistetaan myös  Fiatin ja Renaultin merkillä autoja, Coca-Cola ja Pepsi ovat rakentaneet pullottamonsa juuri Bursaan. Houkuttimena on varmaan ollut Uludag-vuorilta pulppuava lähteenkirkas vesi, jota myös Turkin suurin vedenpullottaja Nestlen omistama Erikli käyttää hyväkseen.

P1020159.JPGTarinoiden mukaan turkkilainen vartaassa pyörivä liha, ”döner kebab” on saanut syntynsä Bursassa. 1830-luvulla bursalainen kokeilunhaluinen kokki päätti nostaa vaaka-asennossa vartaassa pyörineen lihan pystyyn ja legenda syntyi siinä paikassa. Nykyisin ”pystygrillejä” löytyy  maailman jokaisesta kolkasta, vaikka maailmanvalloituksensa ”kebab” aloittikin vasta 1960-luvulla turkkilaisten vierastyöläisten mukana.

Bursasta on kotoisin myös kaikkein kuuluisin kebab-annos ”Iskender”. Erinomaisen aterian kehitti tarinan mukaan 1800-luvun lopulla Iskender Efendi.  Annosta tehdessä hiiligrillissä pyörivästä lihasta leikataan ohuita siivuja, jotka asetellaan ohuen pita-leivän palasten päälle. Leivänpalat on voideltu lampaan maidosta tehdyllä voilla, ja annokseen lisätään runsaasti jugurttia ja grillattuja tomaatinviipaleita. Vasta pöydässä lisätään annokseen tomaattisosetta mausteeksi.

Bursan vanhan kaupungin liepeillä sijaitseva Uludag-grilli on vaalinut perinteitä hienosti. Kadulle aukeavassa kuumassa grillissä pyörii aamulla vielä 11 aikaan valtava toistakymmentakiloinen lihavarras. Vartaan täyttäminen aloitetaan jo varhain aamulla. Grillin omistavat veljekset käyvät aikaisemmin viikolla tarkkaan valitsemassa lampaanlihat teurastajalta, maustaneet ne huolellisesti oman salaisen reseptinsä mukaisesti ja kokoavat aina aamuisin uuden komean, lähes metrisen lihavartaan.  Mahtivartaan kokoamiseen tarvitaan koko keittiön henkilökunta, kymmenen kokkia ja kokkien apulaista.

P1020157Hiilet grilliin on sytytetty jo vartaan rakentamisen alkaessa,  ensimmäiset siivut vartaan kyljestä leikataan noin tunnin paistamisen jälkeen.  Varras pyörii hitaasti paistuen, grillimestari käyttelee sapelin kokoista veistään välillä vain pyyhkäisten veitsensä terävämmäksi. Päivän aikana koko toistakymmenkiloinen varras katoaa nälkäisiin suihin, yhdestä vartaasta saadaan 400-500 annosta. Kun varras on pienentynyt lähes vain tikuksi, ravintola sulkeutuu.

P1020156Asiakkaita pieneen grilliin riittää koko päiväksi kadulle saakka. Iskender-kebabin, ravintolan ainoa listalla oleva ruokalaji nautitaan kadulle asetetussa muutamassa huterassa pöydässä, useimmat ottavat annokset mukaansa. Pöytään tuodaan annoksen ainoaksi lisukkeeksi ja odotusajan lyhentämiseksi ja ruokahalun kiihoittamiseksi pieniä etikkaisia maustekurkkuja. Asiakkaan onneksi suolakurkkuja, sillä kielen ja mielen polttavia tulisia pieniä säilöttyjä paprikoita alkupaloiksi tapaa pahaa aavistamattoman asiakkaan lautaselta Turkissa vähän liiankin usein.

 

Vaatimattomasta ulkonäöstään huolimatta Uludag-grilli Bursassa tarjoaa varsinaista gourmet-ruokaa. Veljesten ravintolan alkuperäisen reseptin mukaan valmistettu Iskender-kebab kilpailisi missä tahansa sarjassa ja voittaisi ne kaikki.

                                                                                                             Timo Vainionpää

Uskadaaraa turkkilaisella kalatorilla

20190914_120455_HDR.jpgSatunnainen matkailija tunsi olevansa kuin Travel-kanavan juontaja astuessaan tutkimaan Uskudarin kalatorin ihmeitä Istanbulin Aasian puoleisella rannalla. Vaikka torilla tarjolla oli kaikenlaista muutakin tarpeellista, viiniköynnöksen suolatuista lehdistä saappaisiin ja shamppooseen, huomiota saavat eniten todella äänekkäät kalakauppiaat.

kalakauppias.jpgKalakauppiaat eivät todellakaan ole mitään kalamiehen muijia, jotka esiliinassaan kutsuisivat vienosti asiakkaita katsomaan päivän saalista. Myyjät ovat yleensä karskin näköisiä ja kovaa kailottavia sänkisiä miehenroikaleita, jotka eivät hevillä päästä hieman empivää ostajaehdokasta ohitseen.

Ja tarjottavaa riittää, kalavalikoimassa on kaikkia mahdollisia, tavalliselle kävijälle aivan vieraita meren herkkuja. Tarjolla olevat kalat ovat yleensä aika pieniä, kilojen painoisia rumiluksia ei juuri tällä torilla näy. Kampeloita, lohta ja isompia mustekaloja varmaan tuodaan jostakin muualta, mutta pääosassa tarjonnassa ovat Bosborin salmesta pyydetyt kalat. ”Whitefish”, pieniruotoinen lufer on suosittu rasvainen ruokakala, jolla on hämäävästi eri nimi pienenä, keskikokoisena ja vajaan kilon kokoisena täysikasvuisena. Lufer on vaelluskala, joka kulkee Bosborin salmea ylös Mustalle merelle ja palaa sitten takaisin Marmarameren kautta Välimerelle.

20190914_120438_HDR.jpgMustaltamereltä, vain noin parinkymmenen kilometrin päästä Uskudarista  torille tulee myös pieniä muikulta näyttäviä hamzi-kaloja. Hamzit ovat erinomaisen makuisia ihan suomalaiseen tapaan pannulla voissa paistettuna, niitä myös friteerataan vaikka välipalaksi voileivän väliin. Hieno ruoka valmistuu pistämällä kaloja kakkuvuokaan reunoille ja sitten täyttämällä vuoka maustetulla, valmiiksi keitetyllä riisillä ja hauduttamalla vuokaa uunissa miedossa lämmössä vielä tunnin verran..

Parhaimmat ja tuoreimmat kalat löytyivät kalamarkkinoiden eteläpäästä, jossa kalakaupan takahuoneessa oli myös kuumuutta hohkava hiiligrilli ja pieni parinkymmenen ihmisen ravintola.

Kalatiski on jo puoliksi kalabasaarin käytävällä, taaempana on kalojen perkaajien marmorinen perkuupöytä. Siellä kolme todella taitavaa kalanperkaajaa siivoaa kalat, suomustavat isommat ja putsaavat ”muikkujen” sisälmykset todella nopeasti. Kalafileitä syntyy kuin Charlie Chaplinin tehtaan liukuhihnalla. Peratut kalat voi ottaa paketissa mukaan kotiin tai antaa ne viereiselle kokille, joka grillaa avotulella isommat ostokset tai pistää pienemmät pannuun tiristymään.

Lautasen voi lopulta pyytää toimittamaan kalakaupan perille pöytään, herkuttelu voi alkaa.  Sormin syömistä ei katsota lainkaan pahaksi tavaksi tässä ravintolassa.

Kalan kanssa ei tarjota mitään lisukkeita, mahdollisesti vain leipää. Yllättävän usein paikalliset näyttävät ottavan makeaa kokista palan painikkeeksi. Koti-oloissa yleensä grillatun kalan kanssa syödään vain vihreää salaattia, rasvaa suupielistä pyyhkäistään leivänpalalla.

Kala-annoksen jälkeen yleensä tarvitaan jotakin makeaa. Todella makea helva (tai halva jos niin halutaan sanoa)  valmistetaan  seesaminsiemenistä puristetusta tahnasta johon lisätään keittämisen aikana runsaasti sokeria. 100 grammaa helvaa sisältääkin 500 kaloria, joten linjoistaan huolta pitäville sitä ei juurikaan kannata suositella. Helvaa syödään myös kahvin kanssa, mutta varsin erinomaista se on kalaruoan jälkeen, uunissa pehmeäksi paistettuna.

Parasta on käydä Uskudarin kalatorilla heti aamulla ja valita parhaimmat merenelävät kotiin vietäväksi. Jos kuitenkaan ei ole kiire takaisin, kannattaa valita vielä lisäannos heti paikan päällä nautittavaksi.

                                                                                                      Timo Vainionpää

Maailman suurin lentokenttä on nyt koettu – koneenvaihtoa Istanbulissa suunnittelevien kannattaa varata runsaasti aikaa

20190416_055945

Maailman suurimmaksi ja vilkkaimmaksi pyrkivä Istanbulin ”Yeni Havalimani”, ”Uusi Lentokenttä” on avattu liikenteelle

Turkin Istanbulin uusi lentokenttä noin 40 kilometriä miljoonakaupungin keskustasta, Mustanmeren läheisyydessä, Turkin Euroopan-puoleisessa osassa. Nimeltään yksinkertaisesti ”Uusi Lentokenttä” , ”Yeni Havalimani” avattiin vähän toista viikkoa sitten monen kuukauden viivytysten jälkeen. Uuden lentokentän epäiltiin olevan rakennusteknisesti ja sijainniltaan epäonnistuneen, myös tieyhteyden arveltiin tukkeutuvan liikenteen suuntautuessa uudelle kentälle. Epäilykset olivat sankkoja myös toiminnan siirtämisestä uudelle kentälle vain 36 tunnin siirtymisaikana.

 

Epäilijät taisivat saada pahasti nenälleen.

Uusi lentokenttä, kenttäkoodinsa sulkeutuvalta Ataturkin kentältä perimänsä IST-tunnuksella toimiva  on kaikilta mittasuhteiltaan valtava.  Kenttä avautuu nyt kahdella samansuuntaisella kiitoradalla, kenttää tullaan laajentamaan kaikkiaan kuutta kiitorataa käyttäväksi muutamassa vuodessa.  Matkustajia uudella, vain kaksi terminaalirakennusta käsittävällä kentällä lasketaan käyvän jopa 150 miljoonaa vuodessa. Vanhan, käytöstä poistettavan Ataturkin lentokentän  (uusi kenttäkoodi on ISL) jo kovin ruuhkautuneen ja tilanahtaudesta kärsineen lentoterminaalin kaikki matkustajat olivat kovin vähälukuisen näköisiä uutuuttaan kiiltelevällä ja avaralla lentoasemalla. Tosin pääsimme kokeilemaan vain maahantuloa, lähtöpuolen kokemukset odottavat vasta parin viikon kuluttua.

 

20190416_060042_HDR

Välimatka lähtöporttien välillä lasketaan kilometreissä

Istanbul on ollut suosittu lentojen vaihtopaikka ennenkin, kentältä kun pääsee kaikkiaan 120 maahan kolmen tunnin tai lyhyemmällä lennolla. Lentoaan odottaville istumapaikkoja on varattu enemmän kuin pienelle stadionille, yhteensä 20.000, autojen parkkitilojakin on varattu 40.000 autolle.  Lähtöportteja on kaikkiaan 114, joten omaa lähtöporttia on parasta on alkaa haeskelemaan jo hyvissä ajoin.

 

Istanbuliin suunnannut lentomme oli Turkin kansallisen lentoyhtiön, Turkish Airlinesin pitkän matkan lento Kaukoidästä. Isosta koneesta ja maan oman yhtiön pitkästä lennosta huolimatta kone sai laskeuduttuaan haeskella melko pitkään omaa parkkipaikkaansa. Kone jopa pysähtyi toviksi rullaustielle paikkaansa hakiessaan, olisiko kapteenilta ollut kentän kartta hukassa. Lopulta kone pääsi kuitenkin parkkeeraamaan syöttöputkensa päähän ja matkustajat pääsivät poistumaan koneesta terminaaliin.

 

Terminaaliin päästessä kentän valtavuus paljastuu. Edessä on kilometrien pituiselta vaikuttava käytävä, liukuvat kuljettimet käytävillä tosin helpottavat hieman pitkästä lennosta vielä kankeita matkustajia. Käytävä tuntuu loputtomalta, askelmittarin perusteella matkaa passintarkastukseen kertyi toista kilometriä.

 

Passintarkastuspisteitä kentällä on kaikkiaan 228. Nopeasti toimineiden maahantulomuodollisuuksien jälkeen pitää jälleen lähteä taivaltamaan kohti matkatavaroiden luovutusta. Matkaa tuntuu olevan jälleen tuhottomasti, päästyämme lopulta uupuneina monitoreiden osoittamalle hihnalle, matkatavaramme tulivat suurin piirtein samaan aikaan. Matkatavarakärryjä on tarjolla, kärryistä pitää maksaa automaattiin viiden liiran tai yhden euron talletus, jonka tosin saa takaisin kärryjä palautettaessa.

20190416_060718Jos rahaa matkalta on vielä jäänyt, voi Istanbuliin saapuva matkustaja vielä täydentää kantamuksiaan vierailemalla tulohallin lukuisissa verovapaissa myymälöissä. Hinnat kaupoissa on ilmoitettu Euroina, laskutuksen voi pyytää myös Turkin liiroina, niin halutessaan. Ostoksia maksaessa pitää esittää vain passi, tulotietoja tai lipun kantoja ei sen kummemmin kysellä.

 

Ostosreissun jälkeen on vielä edessä jälleen pitkältä tuntuva kävelymatka tullin läpi. Melko monet kanssamatkustajista ohjattiin reitille, jossa he joutuivat nostamaan matkatavaransa vielä kerran läpivalaistavaksi. Sitten vielä viimeinen spurtti ja päästään lopulta useammankin urheiluhallin kokoiseen vastaantuloaulaan.

 

Kentältä kaupunkiin

havaist

Lentokenttäbusseissa on televisiot ja matkapuhelimien latausmahdollisuus jokaiselle istuimelle

Matka uudelta lentokentältä Istanbulin keskustaan kestää noin 40 minuuttia. Jos matkatavaroita ei ole aivan liiaksi asti, kätevin ja edullisin kulkuneuvo on lentokentän oma ”shuttle bus”. Bussit liikennöivät useaa eri reittiä 17 miljoonaiseen kaupunkiin eri suuntiin. Keskustaan pääsee ainakin Taksim-aukiolle, Besiktasin kautta, Yenikapiin ja turistien suosimaan Sultanahmetin alueelle matkaavat bussit pysähtyvät myös muutamilla pysähdyspaikoilla. Bussit lentoasemalta ja lähtöpaikoista kaupungissa kulkevat puolen tunnin välein.

 

HAVAIST bussien lähtöpaikkaan pääsee laskeutumalla liukutietä vielä parin kerroksen verran vastaantulokerroksesta. Maanalaisessa bussien lähtöpaikassa avuliaat bussikuskit merkitsevät jälleen kerran matkalaukut omilla merkeillään ja pakkaavat tavarat bussin pohjatilaan.

 

istanbul-kartBussimatka suuntaansa maksaa varsin kohtuulliset 18 liiraa, noin kolmen Euron verran. Maksun voi maksaa kertamaksuna luottokortilla tai ostamalla myöhemminkin metroissa, Bosporinsalmen ylittävillä lautoilla ja busseissa toimivan varsin kätevän ja automaateissa uudelleenladattavan Istanbul-kortin.

 

Ainakin käyttämämme Besiktasiin matkaava bussi oli upea, bussissa oli kaikille tv-ruudut ja Internet-yhteydet. Jos tietää tarkemmin määränpäänsä voi kyydistä päästä myös kesken matkaa, bussilla on pari pysäkkiä matkalla. Uutta, lähes tyhjää moottoritietä matka Metrokeskukseen Zincirlikuyuun ei kestänyt juuri puolta tuntia pidempään. Metrokeskuksesta sitten alkaakin keskustaan päin yleensä erittäin vilkas liikenne ja matka hidastuu merkittävästi, perille päästessä aikaa on saattanut vierähtää vielä tunnin enemmän. Aikanaan lentokentän tulee yhdistämään myös metrorata, lentokenttämetron pääteasema on jo Aasian puolella.

Taksillakin tietenkin kaupunkiin pääsee, vastaantuloaulan edustalta taksimatkan hinta määräytyy taksamittarin mukaan, hieman keskustan ruuhka-ajasta riippuen noin 120 Turkin liiraa, parinkymmenen Euron verran, ja ehkä 40 Liiraa enemmän kuin vanhalta liikenteensä nyt jo lopettaneelta Ataturkin kentältä keskustaan.

Timo Vainionpää

Suomi 100 maailmalla – vuorossa Istanbul

 

 

P1020223

Suurlähettiläs Päivi Kairamo, Ankara

Suomen Turkin suurlähetiläs Päivi Kairamo Ankarasta ja  turkkilaisen maailmanlaajuisen Vakko muoti-imperiumin  johtaja  Jeff Hakko, joka on Suomen kunniapääkonsuli Istanbulissa, järjestivät hienon Suomi 100 tapahtuman Istanbulissa  Sabanci-museossa. Museosta aukeaa upeat maisemat vilkaalle Euroopan ja Aasian erottavalle  Bosborinsalmelle.

 

Suomi 100 tilaisuuteen olin kutsuttu jopa noin 600 vierasta ympäri Turkkia, pääosa paikalle saapuneista noin 150 vieraasta oli kuitenkin 20-miljoonaisesta Istanbulista ja sen ympäristöstä. Puheensorinasta päätellen enemmistö vieraista oli turkinkielisiä, mutta mukavasti joukossa soljui Timo Santalan DJ-shown mukana myös suomenkieltä.

Paikalle oli saapunut myös Turkissa toimivien suomensukuisten yritysten edustajia ainakin Nokialta, Finnairilta, Stockmannilta ja ABBlta.

 

Juhlien arvokkain vieras kuitenkin oli Barholomew I, ortodoksisen kirkon pää ja 270  Rooman kirkon itäisen haaran johtaja, Istanbulin patriarkka, vastaavaa tehtävää roomalaiskatolisessa kirkossa hoitaa Rooman paavi.

 

 

P1020249

Kuvassa vasemmalta kirjoja suomesta turkiksi kääntänyt Tunay Antayaja arkkitehtuurin professori Albayet ja virtuaalikoulujen toimintaa tutkiva professori Gursoy.

Juhlassa palkittiin kolme Turkin kansalaista presidentti Niinistön myötämillä suomalaisten ritarikuntien kunniamerkeillä heidän tekemästään työstä arkkitehtuurissa, virtuaalikoulujen tutkimuksessa ja kääntämällä suomalaista kirjallisuutta turkinkielelle.

 

Avauspuheessaan suurlähettiläs Kairamo toi esille Suomen ja Turkin väliset pitkät perinteet, erityisesti mainiten Mika Waltarin merkityksen. Waltarin Turkkiin sijoitetut teokset ovat edelleeen lähes parhaita matkaoppaita historiasta kiinnostuneille turkinkävijöille, puhumattakaan Waltari-seuran järjestämistä Waltarin jalanjälkiä seuraavista muistomatkoista.

 

Mielenkiintoisena yksityskohtana suurlähettiläs Kairamon puheessa tuli myös esille yleensä yöllä punaisena hohtavan Bosborin ylittävän, huikaisevan korkean FSM-sillan valaiseminen tämänvuotisen  joulukuun 5 päivän yöksi varsin poikkeuksellisesti sinivalkoisin värein Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi.

 

Kutsuilla oli mahdollisuus tavata erilaisissa yhteyksissä toimiviin ihmisiin. Mielenkiintoinen keskustelu syntyi  esimerkiksi Suomen sotilasattachean kanssa, joka toimii Ankarassa Merivoimien Tiedustelupalvelun edustajana ja seuraa Balkanin alueen sotilaspoliittista kehitystä. Mieleenjäävä keskustelu syntyi myös Istanbulissa toimivan ruotsalaisen poliisijohtajan kanssa, joka koordinoi  Pohjoismaiden ja Turkin poliisin välistä yhteistyötä ja terrorismin vastaisia toimenpiteitä. Poliisin edustaja totesi tehtävän oleva varsinkin nyt varsin haastellisen.  Turkissa on erilaisilla leireillä arviolta neljä miljoonaa pakolaista  mm. Syyriasta, Afganistanista ja Pakistanista. Maassa on edelleen voimassa jo toista vuotta poikkeustila, joka antaa poliisille merkittävän laajat valtaoikeudet ihmisten pidättämiseen ja kuulusteluun.

 

P1020222

Kunniapääkonsuli Jeff Hakko, Istanbul

Suomen kunniapääkonsuli Istanbulissa on Vakkon muoti-imperiumin johtaja Jeff Hakko. Suomi 100-tilaisuudessa pitämässään puheessa Hakko kertoi olleensa nuorena turkkilaisen ryhmän kanssa  opiskelijavaihdossa Englannissa 60-luvulla. Joukon keskustellessa vapaa-aikanaan turkinkielellä, muutamat sivulliset tulivat kysymään, puhuiko ryhmä mahdollisesti suomea,  kuuntelijoiden mielestä kun turkinkieli kuullosti aivan suomelta. Myöhemmin Jeff kertoi ottaneensa kartat esille ja tutkineen missä kummassa kaytetään ulkopuolisten mielestä niin samanlaiselta kuullostavaa kieltä.

 

Nyt noin 50 vuotta myöhemmin Jeff Hakko on Suomen kunniapääkonsuli Istanbulissa, jolla töitä riittää Suomen kansalaisten auttamisessa. Matkailijoilta katoaa passeja ja jotkut haluavat heti naimisiin suomalaisen tai turkkilaisen partnerinsa kanssa. Kunniapääkonsulaatti myös haastattelee Suomeen viisumia havittelevat hakijat vaikka viisumihakemukset lopullisesti myönnetäänkin pääkaupungissa Ankaran  suurlähetystössä.

 

P1020273

DJ Timo Santala ja Nezihe Vainionpää

Suomi 100 juhlien musiikista vastasi Timo Santala, helsinkiläinen DJ, joka on koostanut koko illan pyörivän kuvashown ”Suomalaista musiikkia 100 vuotta” ja valinnut siihen sopivan musiikin. Videolla pyörii pätkiä suomalaiskansallista ilmiöistä, elokuvista ja luonnosta. Santala kertoi kulkevansa Suomi 100 juhlatilaisuuksien mukana kaikkiaan 13 maassa, Vietnamista Espanjaan.

 

Illan jo pimentyessä ja hyvin viihtyneiden vieraiden poistuessa tuntui mukavalta olla suomalainen.

 

Timo Vainionpaa

 

Yleisessä saunassa – Turkissa

egirdir-private-guided-tours-turkey-1Satunnainen matkailija on vieraillut kolmannessa kotimaassaan inhimillisesti katsoen varsin usein. Yksi kokemus on kuitenkin jäänyt uupumaan, matkailija ei koskaan ennen ole sattunut käymään turkkilaisessa saunassa – hamamissa.

5957

Nyt kuitenkin satunnaisen matkailijan kesäkauden kotikaupunki kaivoi jokunen vuosi sitten esiin pikkukaupungin keskustassa olleen
antiikkisen kylpylaitoksen ja ryhtyi rakentamaan samalle paikalle uutta hamamia. Paikallinen museovirasto todella vihastui projektista ja pistikin rakennustyöt poikki useaksi vuodeksi.

 

Arkeologisten kaivauksien lopulta päätyttyä kaupunki jatkoi uuden saunan rakentamista ja se saatiinkin valmiiksi vuodeksi 2015. Historiaa pikkukaupungissa ja sen ympäristössä kyllä riittääkin arkeologeille tutkittavaksi, kaupungin keskustaa vartioi edelleen 1000-luvulla rakennettu linnoitus ja vuonna 1206 rakennettu moskeija.
dsc_0061Moskeijan jykevä puuovi on alkuperäinen, ovi on koottu mosaiikkina pienistä paloista kokonaan ilman nauloja. Kaupungin historiaan liittyvät lyykialaiset, Timur Lenkin mongolit ja ja antiikin Kreikan Persialaissodat. Kovin kaukana eivät myöskään ole ”Kordionin solmun” ratkaisupaikka ja kuningas Kroisoksen pääkaupunki. Troijaan ja Kleopatran kylpypaikkaan sentään on muutaman tunnin ajomatka.
Historiallisesta paikastaan johtuen hamam onkin nyt lähes maan alla,  saunarakennukselle tyypillet pyöreät kupolit ovat kuitenkin juuri maanpinnan tason yläpuolella.  Hamamiin laskeuduttaessa kalkkikivestä tehtyjä portaita päästään vastaanottotilaan. Huoneessa on tilat omien tavaroiden säilytykseen ja ovet yksityisiin pukuhuoneisiin. Paikka vaikuttaa samanlaiselta kuin vaikka Helsingin Itäkeskusksien Uimahalli, tosin vain pienemmältä.

 

Pukuhuoneeseen jätetään omat vaatteet ja kääriydytään vain hamamin puudulliseen pyyhkeeseen, johon verhoutuneena sitten siirrytään itse hamamin puolelle. Nyt eroja alkaakin olla enemmän.

 

228457tarihi_elmali_bey_hamami_31Kupolin kattamassa laajassa tilassa istuudutaan kiertävän veden lämmittämille marmoripenkeille, istumapaikan voi valita kirjaimellisesti takapuolituntumalla, toiset penkit ovat toisia lämpimämpiä, jotkut jopa kuumia. Huoneen keskustassa on kahdeksakulmainen marmorinen tasanne, jolle voi vaikka heittäytyä selälleen siltä tuntuessa, ilma on hieman höyryinen. Saunan yhdellä sivustalla on marmorinen tasanne, jossa pesijä odottaa saavansa sinut käsittelyynsä.

 

Ennen pesuun pääsyä pitää kuitenkin poiketa myös kuumemmassa huoneessa, joka todella muistuttaa suomalaista saunaa Finn-Hamamia, kuten paikalliset sanovat. Paikalliset eivät kuitenkaan kuumassa huoneessa kauaa viihdy, mutta suomalaiselle puiset lauteet, seinät ja katto tuntuvat varsin kotoiselta. Nurkassa  on jopa aivan selvä kiuas, joka kuitenkaan ei ollut kuumana, tilan lämmitys hoidetaan lattian raoista tulevalla vesihöyryllä.
Hien jo virratessa valtoimenaan satunnainen matkailijakin siirtyykin takaisin marmorihuoneeseen. Siellä vain lanteille kääräistyyn liinaan pukeutunut jokseenkin karvainen pesijä-hieroja tiedustelee matkailijan hallitsemalla sekakielellä matkailijan haluamaa käsittelyä. Tarjolla on vain 20 minuutin pesu, parinmymmenen minuutin ihon kuorinta ja samanmittainen hieronta.

 

Hieman uhkarohkea satunnainen matkailija päättää ottaa koko käsittelyn kun kerran oli paikkaan päässyt. Hintakaan ei päätä huimaa, kaikkiaan tunnin käsittely maksaa hieman yli 10 US dollaria.

hamam31Satunnainen matkailija asettuu, avustettuna, marmoriselle liukkaalle ”leivinalustalle”. Pesijä-hieroja saippuoi kohteliaasti koko matkailijan ja aloittaa ihonkuorinnalla. Kuorinta tapahtuu k
arkealla sienellä ja tuntuu niin hyvältä! Erikseen käsitellään selän puolelta koko hoito ja ja sitten pitäisi kääntyä selälleen. Kääntyminen ei kuitenkaan ole aivan helppoa, ehkä metriseltä marmoriselta liukkaalta tasolta pyrkii tottumaton matkailija putoamaan ympäri kierähtäessään ja suistumaan välittömästi lattialle. Tasapainon palautuessa peitellään kuitenkin intiimialueet uudelleen huolellisesti ja jynssäys jatkuu. Lopulta iho punoittaa ja lattia on mustanaan ”hierikkeitä”.

 

hamam12Viileällä vedellä välillä huuhdeltuna alkaa seuraava vaihe, jota matkailija on hieman arvellut saatuaan  käsittelyn rajuudesta lukuisia varoituksia. Viestit pesijä-hierojalle olivat kuitenkin menneet perille ja niinpä hieronta olikin varsin mieto. Pesijä-hieroja ruhjoi nautinnollisesti matkailijan kipeytyneitä jäseniä, mutta jätti enemmät väkivaltaiset ”niksautukset” tekemättä.

 

 

Pesuvaiheen alkaessa pesijä-hieroja itsekin jo hieman huohottaen kaappasi altaasta ison möykyn hyvänhajuista saippuavaahtoa, johon matkailija peittyi kokonaan. Pehmeällä pesuhanskalla käytiin läpi kaikki paikat, paitsi intiimialueet, lopulta pestiin erityisesti jopa matkailijan kietämättä likaiset korvat ja korvantaustat. Huuhtelu hoidettiin huiskimalla jääkylmää vettä koko matkailijan jo  hieman punoittavalle iholle.

____________6

Lopulta siirryttiin takaisin pukeutumistilaan, matkailijalle tarjottiin teetä ja pikkuruinen kuppi kahvia ja vähitellen matkailija keräili omat vaatteet päällensä. Saunasta poistuessa oli olo todella keveä ja mielikin oli korkealla.

 

Jotenkin mieleen tuli maalla pienenä tehdyt saunamatkat. Hamamiin pitää kyllä päästä seuraavankin kerran.

Timo Vainionpaa

Satunnainen matkailija: Paastonajan alkaessa

Satunnainen matkailija pääsi jälleen kolmanteen kotimaahansa Turkkiin juuri 30 päiväisen paastokauden alkaessa.
istanbulramazan.jpg

Islaminuskoisten paastokausi määräytyy kuun kiertoon perustuvan islamilaisen kalenterin mukaan vuoden yhdeksänneksi kuukaudeksi, tänä vuonna paastokuukausi alkoi kesäkuun 6 päivä. Paaston aikana muslimit eivät saa syödä eikä juoda auringon nousun ja laskun välisenä aikana,  samoin tupakointi ja intiimi yhdessäolo vaimon kanssa on kiellettyä. Paaston aikana ei myöskään saa kiroilla, puhua pahasti, tapella eikä valehdella.

 

Erään selityksen mukaan paastokauden, ramadanin tarkoituksena on opettaa nöyryyttä ja  vastustamaan kiusauksia. Tämä hyvää tarkoittava tapa on kuitenkin nykyisellään hieman kyseenalainen. Paastokauden illalliset ovat suorastaan yltäkylläiset, ihmiset syövät ”varastoon” enemmän kuin tarpeeksi ja useat itse asiassa keräävät lisää elopainoa paastokauden aikana.

 

Pääosin islamilaisessa Turkissa pääväestönä olevat sunni-muslimit noudattavat paastoa varsin lukuisasti, jopa 80% sunneista noudattaa paastomääräyksiä, Turkin muslimeista kuitenkin noin 25% on Aleevi-muslimeita, jotka eivät noudata paastoa lainkaan. Tutkimuksen mukaan naiset noudattavat paastomääräyksiä miehiä tarkemmin. Paastosta on vapautettu alle teini-ikäiset lapset, vanhat ja sairaat, myöskään matkoilla olevia ei paastomääräykset koske.

 

Hyvien tapojen mukaan kuitenkin paastoamattomien pitää korvata rahalahjoituksella syömisensä. ”Ruokaraha” annetaan lahjoituksena esimerkiksi vähäosaisille ennen paaston päättävää kolmipäiväistä Bayram-juhlaa.
istanbuliftar2-bPäivittäinen paasto päättyy auringon laskiessa kullakin paikkakunnalla, televisio ja radio ilmoittavat aina minuutilleen paaston päättymisen. Pienemmillä paikkakunnilla paaston päättymisestä kerrotaan myös tykinlaukauksella.

Aamulla ennen auringonnousua syödään tietysti aamiainen, aamiaiselle herätyksen hoitaa kiertävä rumpali, joka takoo hillittömästi rumpuaan jo tuntia ennen auringonnousua. Rumpalit ovat nokkelia, mutta eivat yleensä niin musikaallisia yksityisyrittäjiä, paastokauden päättyessä he tulevat muistuttamaan ja keräämään kolehtia palveluistaan.

 

Monin paikoin –  ainakin Turkissa  saattaa kunta tai kaupunki järjestää kerran paastokauden aikana  illallisen asukkailleen. Myös Istanbulin 12 miljoonaisessa kaupungissa pöytiä katetaan illallista varten valtavien telttakatosten alle puistoihin, liikeyritykset ja varakkaammat yksityiset henkilöt voivat halutessaan maksaa nämä kaikille avoimet ja maksuttomat ruokailut,  vastineeksi maksajat saavat nimensä seniltaiseksi hyväntekijäksi.
iftar2Paastonajan illallisruoka noudattelee melko tarkasti perinteistä kaavaa. Tavanomaisen illallisen aluksi tarjotaan makeita taateleita joilla saadaan häiriintynyt sokeritasapaino kuntoon. Juomaksi varsin yleisesti tarjotaan veden asemesta makeaa kolajuomaa.  Sitten pöytään tuodaan keitto ja leipää, viininlehtikääryleitä, suolakurkkuja ja oliiveja ja papusalaattia. Pääruokana saadaan liha- tai kanaruokaa riisin kanssa, jälkiruokana tarjotaan vain paastonaikana saatavaa valkoista, makeaa granaattiomenan siemenillä koristeltua tärkkelyspitoista vanukasta gullachia.

 

Illallinen syödään todella nopeasti, aloitusmerkin tullessa puhe vaimenee ja kuuluu vain astioiden kilinää. Koko ruokalista selvitetään parissakymmenessä minuutissa, jonka jälkeen lähdetään iltakävelylle pimeään viilentyneeseen iltaan.

 

Juomattomuusmääräys kuumassa kesäässä on sitten huomattavasti hankalampi juttu. Paastokauden aikana Turkissa työskennellään normaalisti, mutta esimerkiksi Arabiemiraateissa työpäivä on virallisesti lyhennetty 6 tuntiin.

 

Yöttömän yön alueella, kuten Suomessa muslimit seuraavat Mekan auringonnousun ja laskun aikoja, muutoinhan vaikka Suomen Lapissa oltaisiin syömättä lähes koko kesä.

Turkissa satunnainen matkustaja joutuu autoilemaan jokseenkin pitkiä matkoja kerrallaan. Iltapäivän aikana varsinkin isot rekkaautot, joita paikalliset kutsuvat TIReiksi  ajelevat jo melko holtittomasti janon sumentaessa silmiä. Tieliikenneonnettomuudet lisääntyvät paastokauden aikana. Auringon laskiessa liikenne lähes pysähtyy ja kaikki tienvarsiravintolat ovat tupaten täynnä.

 

Satunnainen Matkailija