Suomi 100 maailmalla – vuorossa Istanbul

 

 

P1020223

Suurlähettiläs Päivi Kairamo, Ankara

Suomen Turkin suurlähetiläs Päivi Kairamo Ankarasta ja  turkkilaisen maailmanlaajuisen Vakko muoti-imperiumin  johtaja  Jeff Hakko, joka on Suomen kunniapääkonsuli Istanbulissa, järjestivät hienon Suomi 100 tapahtuman Istanbulissa  Sabanci-museossa. Museosta aukeaa upeat maisemat vilkaalle Euroopan ja Aasian erottavalle  Bosborinsalmelle.

 

Suomi 100 tilaisuuteen olin kutsuttu jopa noin 600 vierasta ympäri Turkkia, pääosa paikalle saapuneista noin 150 vieraasta oli kuitenkin 20-miljoonaisesta Istanbulista ja sen ympäristöstä. Puheensorinasta päätellen enemmistö vieraista oli turkinkielisiä, mutta mukavasti joukossa soljui Timo Santalan DJ-shown mukana myös suomenkieltä.

Paikalle oli saapunut myös Turkissa toimivien suomensukuisten yritysten edustajia ainakin Nokialta, Finnairilta, Stockmannilta ja ABBlta.

 

Juhlien arvokkain vieras kuitenkin oli Barholomew I, ortodoksisen kirkon pää ja 270  Rooman kirkon itäisen haaran johtaja, Istanbulin patriarkka, vastaavaa tehtävää roomalaiskatolisessa kirkossa hoitaa Rooman paavi.

 

 

P1020249

Kuvassa vasemmalta kirjoja suomesta turkiksi kääntänyt Tunay Antayaja arkkitehtuurin professori Albayet ja virtuaalikoulujen toimintaa tutkiva professori Gursoy.

Juhlassa palkittiin kolme Turkin kansalaista presidentti Niinistön myötämillä suomalaisten ritarikuntien kunniamerkeillä heidän tekemästään työstä arkkitehtuurissa, virtuaalikoulujen tutkimuksessa ja kääntämällä suomalaista kirjallisuutta turkinkielelle.

 

Avauspuheessaan suurlähettiläs Kairamo toi esille Suomen ja Turkin väliset pitkät perinteet, erityisesti mainiten Mika Waltarin merkityksen. Waltarin Turkkiin sijoitetut teokset ovat edelleeen lähes parhaita matkaoppaita historiasta kiinnostuneille turkinkävijöille, puhumattakaan Waltari-seuran järjestämistä Waltarin jalanjälkiä seuraavista muistomatkoista.

 

Mielenkiintoisena yksityskohtana suurlähettiläs Kairamon puheessa tuli myös esille yleensä yöllä punaisena hohtavan Bosborin ylittävän, huikaisevan korkean FSM-sillan valaiseminen tämänvuotisen  joulukuun 5 päivän yöksi varsin poikkeuksellisesti sinivalkoisin värein Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi.

 

Kutsuilla oli mahdollisuus tavata erilaisissa yhteyksissä toimiviin ihmisiin. Mielenkiintoinen keskustelu syntyi  esimerkiksi Suomen sotilasattachean kanssa, joka toimii Ankarassa Merivoimien Tiedustelupalvelun edustajana ja seuraa Balkanin alueen sotilaspoliittista kehitystä. Mieleenjäävä keskustelu syntyi myös Istanbulissa toimivan ruotsalaisen poliisijohtajan kanssa, joka koordinoi  Pohjoismaiden ja Turkin poliisin välistä yhteistyötä ja terrorismin vastaisia toimenpiteitä. Poliisin edustaja totesi tehtävän oleva varsinkin nyt varsin haastellisen.  Turkissa on erilaisilla leireillä arviolta neljä miljoonaa pakolaista  mm. Syyriasta, Afganistanista ja Pakistanista. Maassa on edelleen voimassa jo toista vuotta poikkeustila, joka antaa poliisille merkittävän laajat valtaoikeudet ihmisten pidättämiseen ja kuulusteluun.

 

P1020222

Kunniapääkonsuli Jeff Hakko, Istanbul

Suomen kunniapääkonsuli Istanbulissa on Vakkon muoti-imperiumin johtaja Jeff Hakko. Suomi 100-tilaisuudessa pitämässään puheessa Hakko kertoi olleensa nuorena turkkilaisen ryhmän kanssa  opiskelijavaihdossa Englannissa 60-luvulla. Joukon keskustellessa vapaa-aikanaan turkinkielellä, muutamat sivulliset tulivat kysymään, puhuiko ryhmä mahdollisesti suomea,  kuuntelijoiden mielestä kun turkinkieli kuullosti aivan suomelta. Myöhemmin Jeff kertoi ottaneensa kartat esille ja tutkineen missä kummassa kaytetään ulkopuolisten mielestä niin samanlaiselta kuullostavaa kieltä.

 

Nyt noin 50 vuotta myöhemmin Jeff Hakko on Suomen kunniapääkonsuli Istanbulissa, jolla töitä riittää Suomen kansalaisten auttamisessa. Matkailijoilta katoaa passeja ja jotkut haluavat heti naimisiin suomalaisen tai turkkilaisen partnerinsa kanssa. Kunniapääkonsulaatti myös haastattelee Suomeen viisumia havittelevat hakijat vaikka viisumihakemukset lopullisesti myönnetäänkin pääkaupungissa Ankaran  suurlähetystössä.

 

P1020273

DJ Timo Santala ja Nezihe Vainionpää

Suomi 100 juhlien musiikista vastasi Timo Santala, helsinkiläinen DJ, joka on koostanut koko illan pyörivän kuvashown ”Suomalaista musiikkia 100 vuotta” ja valinnut siihen sopivan musiikin. Videolla pyörii pätkiä suomalaiskansallista ilmiöistä, elokuvista ja luonnosta. Santala kertoi kulkevansa Suomi 100 juhlatilaisuuksien mukana kaikkiaan 13 maassa, Vietnamista Espanjaan.

 

Illan jo pimentyessä ja hyvin viihtyneiden vieraiden poistuessa tuntui mukavalta olla suomalainen.

 

Timo Vainionpaa

 

Mainokset

Yleisessä saunassa – Turkissa

egirdir-private-guided-tours-turkey-1Satunnainen matkailija on vieraillut kolmannessa kotimaassaan inhimillisesti katsoen varsin usein. Yksi kokemus on kuitenkin jäänyt uupumaan, matkailija ei koskaan ennen ole sattunut käymään turkkilaisessa saunassa – hamamissa.

5957

Nyt kuitenkin satunnaisen matkailijan kesäkauden kotikaupunki kaivoi jokunen vuosi sitten esiin pikkukaupungin keskustassa olleen
antiikkisen kylpylaitoksen ja ryhtyi rakentamaan samalle paikalle uutta hamamia. Paikallinen museovirasto todella vihastui projektista ja pistikin rakennustyöt poikki useaksi vuodeksi.

 

Arkeologisten kaivauksien lopulta päätyttyä kaupunki jatkoi uuden saunan rakentamista ja se saatiinkin valmiiksi vuodeksi 2015. Historiaa pikkukaupungissa ja sen ympäristössä kyllä riittääkin arkeologeille tutkittavaksi, kaupungin keskustaa vartioi edelleen 1000-luvulla rakennettu linnoitus ja vuonna 1206 rakennettu moskeija.
dsc_0061Moskeijan jykevä puuovi on alkuperäinen, ovi on koottu mosaiikkina pienistä paloista kokonaan ilman nauloja. Kaupungin historiaan liittyvät lyykialaiset, Timur Lenkin mongolit ja ja antiikin Kreikan Persialaissodat. Kovin kaukana eivät myöskään ole ”Kordionin solmun” ratkaisupaikka ja kuningas Kroisoksen pääkaupunki. Troijaan ja Kleopatran kylpypaikkaan sentään on muutaman tunnin ajomatka.
Historiallisesta paikastaan johtuen hamam onkin nyt lähes maan alla,  saunarakennukselle tyypillet pyöreät kupolit ovat kuitenkin juuri maanpinnan tason yläpuolella.  Hamamiin laskeuduttaessa kalkkikivestä tehtyjä portaita päästään vastaanottotilaan. Huoneessa on tilat omien tavaroiden säilytykseen ja ovet yksityisiin pukuhuoneisiin. Paikka vaikuttaa samanlaiselta kuin vaikka Helsingin Itäkeskusksien Uimahalli, tosin vain pienemmältä.

 

Pukuhuoneeseen jätetään omat vaatteet ja kääriydytään vain hamamin puudulliseen pyyhkeeseen, johon verhoutuneena sitten siirrytään itse hamamin puolelle. Nyt eroja alkaakin olla enemmän.

 

228457tarihi_elmali_bey_hamami_31Kupolin kattamassa laajassa tilassa istuudutaan kiertävän veden lämmittämille marmoripenkeille, istumapaikan voi valita kirjaimellisesti takapuolituntumalla, toiset penkit ovat toisia lämpimämpiä, jotkut jopa kuumia. Huoneen keskustassa on kahdeksakulmainen marmorinen tasanne, jolle voi vaikka heittäytyä selälleen siltä tuntuessa, ilma on hieman höyryinen. Saunan yhdellä sivustalla on marmorinen tasanne, jossa pesijä odottaa saavansa sinut käsittelyynsä.

 

Ennen pesuun pääsyä pitää kuitenkin poiketa myös kuumemmassa huoneessa, joka todella muistuttaa suomalaista saunaa Finn-Hamamia, kuten paikalliset sanovat. Paikalliset eivät kuitenkaan kuumassa huoneessa kauaa viihdy, mutta suomalaiselle puiset lauteet, seinät ja katto tuntuvat varsin kotoiselta. Nurkassa  on jopa aivan selvä kiuas, joka kuitenkaan ei ollut kuumana, tilan lämmitys hoidetaan lattian raoista tulevalla vesihöyryllä.
Hien jo virratessa valtoimenaan satunnainen matkailijakin siirtyykin takaisin marmorihuoneeseen. Siellä vain lanteille kääräistyyn liinaan pukeutunut jokseenkin karvainen pesijä-hieroja tiedustelee matkailijan hallitsemalla sekakielellä matkailijan haluamaa käsittelyä. Tarjolla on vain 20 minuutin pesu, parinmymmenen minuutin ihon kuorinta ja samanmittainen hieronta.

 

Hieman uhkarohkea satunnainen matkailija päättää ottaa koko käsittelyn kun kerran oli paikkaan päässyt. Hintakaan ei päätä huimaa, kaikkiaan tunnin käsittely maksaa hieman yli 10 US dollaria.

hamam31Satunnainen matkailija asettuu, avustettuna, marmoriselle liukkaalle ”leivinalustalle”. Pesijä-hieroja saippuoi kohteliaasti koko matkailijan ja aloittaa ihonkuorinnalla. Kuorinta tapahtuu k
arkealla sienellä ja tuntuu niin hyvältä! Erikseen käsitellään selän puolelta koko hoito ja ja sitten pitäisi kääntyä selälleen. Kääntyminen ei kuitenkaan ole aivan helppoa, ehkä metriseltä marmoriselta liukkaalta tasolta pyrkii tottumaton matkailija putoamaan ympäri kierähtäessään ja suistumaan välittömästi lattialle. Tasapainon palautuessa peitellään kuitenkin intiimialueet uudelleen huolellisesti ja jynssäys jatkuu. Lopulta iho punoittaa ja lattia on mustanaan ”hierikkeitä”.

 

hamam12Viileällä vedellä välillä huuhdeltuna alkaa seuraava vaihe, jota matkailija on hieman arvellut saatuaan  käsittelyn rajuudesta lukuisia varoituksia. Viestit pesijä-hierojalle olivat kuitenkin menneet perille ja niinpä hieronta olikin varsin mieto. Pesijä-hieroja ruhjoi nautinnollisesti matkailijan kipeytyneitä jäseniä, mutta jätti enemmät väkivaltaiset ”niksautukset” tekemättä.

 

 

Pesuvaiheen alkaessa pesijä-hieroja itsekin jo hieman huohottaen kaappasi altaasta ison möykyn hyvänhajuista saippuavaahtoa, johon matkailija peittyi kokonaan. Pehmeällä pesuhanskalla käytiin läpi kaikki paikat, paitsi intiimialueet, lopulta pestiin erityisesti jopa matkailijan kietämättä likaiset korvat ja korvantaustat. Huuhtelu hoidettiin huiskimalla jääkylmää vettä koko matkailijan jo  hieman punoittavalle iholle.

____________6

Lopulta siirryttiin takaisin pukeutumistilaan, matkailijalle tarjottiin teetä ja pikkuruinen kuppi kahvia ja vähitellen matkailija keräili omat vaatteet päällensä. Saunasta poistuessa oli olo todella keveä ja mielikin oli korkealla.

 

Jotenkin mieleen tuli maalla pienenä tehdyt saunamatkat. Hamamiin pitää kyllä päästä seuraavankin kerran.

Timo Vainionpaa

Satunnainen matkailija: Paastonajan alkaessa

Satunnainen matkailija pääsi jälleen kolmanteen kotimaahansa Turkkiin juuri 30 päiväisen paastokauden alkaessa.
istanbulramazan.jpg

Islaminuskoisten paastokausi määräytyy kuun kiertoon perustuvan islamilaisen kalenterin mukaan vuoden yhdeksänneksi kuukaudeksi, tänä vuonna paastokuukausi alkoi kesäkuun 6 päivä. Paaston aikana muslimit eivät saa syödä eikä juoda auringon nousun ja laskun välisenä aikana,  samoin tupakointi ja intiimi yhdessäolo vaimon kanssa on kiellettyä. Paaston aikana ei myöskään saa kiroilla, puhua pahasti, tapella eikä valehdella.

 

Erään selityksen mukaan paastokauden, ramadanin tarkoituksena on opettaa nöyryyttä ja  vastustamaan kiusauksia. Tämä hyvää tarkoittava tapa on kuitenkin nykyisellään hieman kyseenalainen. Paastokauden illalliset ovat suorastaan yltäkylläiset, ihmiset syövät ”varastoon” enemmän kuin tarpeeksi ja useat itse asiassa keräävät lisää elopainoa paastokauden aikana.

 

Pääosin islamilaisessa Turkissa pääväestönä olevat sunni-muslimit noudattavat paastoa varsin lukuisasti, jopa 80% sunneista noudattaa paastomääräyksiä, Turkin muslimeista kuitenkin noin 25% on Aleevi-muslimeita, jotka eivät noudata paastoa lainkaan. Tutkimuksen mukaan naiset noudattavat paastomääräyksiä miehiä tarkemmin. Paastosta on vapautettu alle teini-ikäiset lapset, vanhat ja sairaat, myöskään matkoilla olevia ei paastomääräykset koske.

 

Hyvien tapojen mukaan kuitenkin paastoamattomien pitää korvata rahalahjoituksella syömisensä. ”Ruokaraha” annetaan lahjoituksena esimerkiksi vähäosaisille ennen paaston päättävää kolmipäiväistä Bayram-juhlaa.
istanbuliftar2-bPäivittäinen paasto päättyy auringon laskiessa kullakin paikkakunnalla, televisio ja radio ilmoittavat aina minuutilleen paaston päättymisen. Pienemmillä paikkakunnilla paaston päättymisestä kerrotaan myös tykinlaukauksella.

Aamulla ennen auringonnousua syödään tietysti aamiainen, aamiaiselle herätyksen hoitaa kiertävä rumpali, joka takoo hillittömästi rumpuaan jo tuntia ennen auringonnousua. Rumpalit ovat nokkelia, mutta eivat yleensä niin musikaallisia yksityisyrittäjiä, paastokauden päättyessä he tulevat muistuttamaan ja keräämään kolehtia palveluistaan.

 

Monin paikoin –  ainakin Turkissa  saattaa kunta tai kaupunki järjestää kerran paastokauden aikana  illallisen asukkailleen. Myös Istanbulin 12 miljoonaisessa kaupungissa pöytiä katetaan illallista varten valtavien telttakatosten alle puistoihin, liikeyritykset ja varakkaammat yksityiset henkilöt voivat halutessaan maksaa nämä kaikille avoimet ja maksuttomat ruokailut,  vastineeksi maksajat saavat nimensä seniltaiseksi hyväntekijäksi.
iftar2Paastonajan illallisruoka noudattelee melko tarkasti perinteistä kaavaa. Tavanomaisen illallisen aluksi tarjotaan makeita taateleita joilla saadaan häiriintynyt sokeritasapaino kuntoon. Juomaksi varsin yleisesti tarjotaan veden asemesta makeaa kolajuomaa.  Sitten pöytään tuodaan keitto ja leipää, viininlehtikääryleitä, suolakurkkuja ja oliiveja ja papusalaattia. Pääruokana saadaan liha- tai kanaruokaa riisin kanssa, jälkiruokana tarjotaan vain paastonaikana saatavaa valkoista, makeaa granaattiomenan siemenillä koristeltua tärkkelyspitoista vanukasta gullachia.

 

Illallinen syödään todella nopeasti, aloitusmerkin tullessa puhe vaimenee ja kuuluu vain astioiden kilinää. Koko ruokalista selvitetään parissakymmenessä minuutissa, jonka jälkeen lähdetään iltakävelylle pimeään viilentyneeseen iltaan.

 

Juomattomuusmääräys kuumassa kesäässä on sitten huomattavasti hankalampi juttu. Paastokauden aikana Turkissa työskennellään normaalisti, mutta esimerkiksi Arabiemiraateissa työpäivä on virallisesti lyhennetty 6 tuntiin.

 

Yöttömän yön alueella, kuten Suomessa muslimit seuraavat Mekan auringonnousun ja laskun aikoja, muutoinhan vaikka Suomen Lapissa oltaisiin syömättä lähes koko kesä.

Turkissa satunnainen matkustaja joutuu autoilemaan jokseenkin pitkiä matkoja kerrallaan. Iltapäivän aikana varsinkin isot rekkaautot, joita paikalliset kutsuvat TIReiksi  ajelevat jo melko holtittomasti janon sumentaessa silmiä. Tieliikenneonnettomuudet lisääntyvät paastokauden aikana. Auringon laskiessa liikenne lähes pysähtyy ja kaikki tienvarsiravintolat ovat tupaten täynnä.

 

Satunnainen Matkailija

ORIENT EXPRESS by SEA

Välimeren risteily 23. syysk.  –  5. lokak. 2015 m/s QUEEN VICTORIALLA

Anneli Alperin ja Tuulikki Leino

Matkalta on myös Seppo Palokkaan ottama kuvasarja, klikkaa tästä kuviin

Venetsia

On sanottu, että Venetsiaan on tultava veneellä, sillä ”saapuminen junalla on kuin kävisi palatsiin takaovesta”. Ryhmämme saapui Italian mantereella sijaitsevalle Marco Polan kentälle  useilla eri lennoilla  23. syyskuuta 2015. Kun tervehdykset oli tervehditty ja matkatavarat koottu niin saimmekin kokea aivan hurjan keinuvan vesitaksikyydin  Lido-saarelle. Siellä sijaitsi viihtyisä “Hotel Riviera”, asuinpaikkamme seuraavat kolme päivää.

Huokausten silta

Huokausten silta

Matkanjohtaja Seppo Palokas jakoi meille  72 tunnin “CityPASS” kortit, jotka toimivat yleisissä kulkuneuvoissa.  Etupäässä käytimme vesibusseja,“vaporettoja”. Yhteistä ohjelmaa oli Pyhän Markuksen aukiolta alkanut kävelykierros paikallisen oppaanjohdolla.  Tutustuimme  Venetsian tärkeimpiin nähtävyyksiin, joihin kuuluu kultamosaiikein koristeltu bysanttilaistyylinen Pyhän Markuksen kirkko, marmorinen Herttuoiden palatsi, aukion komeat kellotornit ja lukuisat patsaat ja muistomerkit. Herttuoiden palatsin upeista tuomioistuinsaleista  kuljimme synkkiin vankiloihin  yli  Huokausten sillan,  niin kutsuttu koska siinä monet tuomitut näkivät päivänvalon viimeistä kertaa.  Näkemämme  oli sentään vesirajan yläpuolella. Saattaa vain kuvitella tunnelmaa syvemmällä sijaitsevissa pimeissä vettä tihkuvissa selleissä. Kierroksemme jatkui  gondooli “pysäkille”, josta alkoi ajelu  kapeita sivukanavia myöten, lukuisten kävelysiltojen  alitse Canal Grand´elle. Pääkanaalin   varrella ihailimme kauniita asuinpalatseja. Näkymä oli  elokuvista ja TVstä tuttu   mutta aivan taianomainen  näin itse koettuna.

Murano Glass

Murano Glass

Seuraavina parina päivänä ryhmän jäsenet tutustuivat omatoimisesti Venetsian kirkkoihin ja museoihin, Rialton siltaan ja sitä ympäröiviin vilkkaisiin ostoskatuihin missä oli helppo sortua koruihin, huiveihin, muuhun hauskaan “krääsään”.  Allekirjoittaneet ainakin kävivät Harry´s Baarissa nauttimassa aidot alkuperäiset Bellini-juomat ja Muranon saarella ihailemassa kirjavan koreaa taidelasia.
Neljäntenä päivänä taas vesitaksit veivät meidät kimpsuinemme ja kampsuinemme

Aboard Queen Victoria

Aboard Queen Victoria

Lidosta Venetsian satamaan. Nousimme Cunard-linjan Queen Victoria laivaan aloittamaan seitsemän vuorokauden itäisen Välimeren risteilyn.

Zadar, Croatia

Croatia Food

Croatia Food

Ensimmäinen rantautumispaikka oli melko uusi kohde. Siellä tuntui  olevan vielä jonkin verran opettelemista turismin suhteen. Valitsemallamme “Panoramic Dalmatia”  kierroksella valtaosa ajasta kului bussissa istuen. Maisema oli kuivan ankeata pensaikkoa, mitä nyt muutama vuohi ja lehmä toivat vaihtelua. Ensimmäinen pysähdyspaikka oli meikäläisen mielestä yhtä kuin USAn mootoriteillä sijaitevat huoltoasemat kuppiloineen ja rihkamakauppoineen. Oli siinä vieressä Krka-joen syvän rotkon ylittävä komea silta, paikallinen ylpeys ja  insinööritaidon näyte.
Päivä parani kun pääsimme lähes tiettömäm tien päässä sijaitsevaan maalaisravintolaan. Viimeiset pari mailia linja-auto kulki peruuttaen, perillä ei ollut tilaa kääntää. Tarjolla oli tosi herkullista paikallista leipää, kinkkua, soulakurkkua ja oliiveja. Kyytipojaksi oli  viininiä, josta on parempi olla sanomatta mitään, mutta kroatialainen olut oli ihan hyvää.

Dubrovnik

Dubrovnik crafts

Dubrovnik crafts

Kroatian eteläkärjessä sijaitseva Dubrovnik, “Adrianmeren helmi”, mainitaan usein yhdeksi maailman kauneimmista kaupungeista. Vaikuttava vuoristoinen luonto, merenrannat ja historialliset nähtävyydet ovat sen valttikortteja.
Jos ei halunnut mennä maaseutukierroksille, oli helppo kulkea Cunardin busseilla suoraan  Vanhankaupungin portille. Niillä kujilla aisti menneiden vuosisatojen tunnelman, 1500-luvun mahtiajan, jolloin Dubrovnik oli  vilkas ja vauras merenkulkukeskus, Venetsian veroinen kaupunkivaltio. Vanhankaupungin pääkatu on marmorilla päällystetty Placa, miljoonien jalkaparien kuluttama. Monet ryhmämme jäsenet kunnostautuivat kiipeämällä keskustaa ympäröivälle parikymmentä metriä korkealle muurille. Sieltä avautui henkeäsalpaavan kaunis merimaisema ja voi kokea kaupungin aivan uudesta näkökulmasta.  Voi seurata jälleenrakennustyötä, mikä on jatkuva prosessi. Samat maanjäristysten luhistamat tuhatvuotiset kivet ladotaan aina uudelleen. Myös sodat ovat tuhonneet kaupungin usean kertaan, viimeksi 1990-luvula.

Queen Victoria

The Ship

The Ship

Oleskelu Queen Victorialla oli viihtyisää, henkilökunta oli huippuosaava ja avuliasta. Iltaisin teatterissa sai nauttia Broadway-tasoisista esityksistä.  Miellyttävä yllätys ryhmällemme oli, että illallispöytämme ruokasalissa sijaitsivat laivan perässä suurten ikkunoiden ääressä. Voi ihailla merta ja auringonlaskua, jos tovereitten jutuilta malttoi kääntää päänsä.  Meripäivät ovat yksi risteilyjen hienous. Aamulla ei ole kiire rynnätä retkille, mielenkiintoista ohjelmaa on koko päivän vaikka millä mitalla. Seppo ja Custom World Travel järjestivät cocktail-kutsut, joissa huomioitiin lähiaikoina merkkipäiviä viettäviä ryhmän jäseniä. Pianomuusiikin säestyksellä saimme  tuulettaa  tanssikenkiämme parketilla.

Kreikan saaristo, Mykonos

Mykonos Windmills

Mykonos Windmills

Mykonos Church

Mykonos Church

Mykonoksen saari sijaitsee Kykladien saariryhmässä.  Se on kuiva ja karu, vähäiset sateet ajoittuvat tammi-helmikuulle.  Saarelle alkoi 1950-luvulla muodostua taiteilijayhdyskuntia ja pian seurasivat turistit. Tänä päivänä siellä on lukuisia trendikkäitä illanviettopaikkoja, jotka ovat  kuulemma erittäin suosittu kansainvälisten julkkisten, seksuaalivähemmistöjen sekä huviveneilijöiden keskuudessa. Jotkut lukuisista hienohiekkaisista uimarannoista ovat  suosittuja nudistirantoja. Meidän kohdallemme  ei mitään edellämainituista sattunut, lieneekö vuodenaika ollut liian myöhäinen.    Mieleenpainuvia olivat “sokeripala” talot: valkoisiksi kalkitut seinät, tasaiset katot ja kirkkaan siniset tai harvemmin punaiset ovet ja ikkunaluukut. Jokaisella talolla on myös oma järjestelmä sadeveden keruuseen. Saarella ei ole  lähteitä, jokia tai järviä. Osa saaren asukkaista joutuukin turvautumaan meriveteen, josta suola on poistettu. Saari on tunnettu tuulimyllyistä.  Pääkaupungissa, myös nimeltään Mykonos, on niitä mahtava rivi. Ne näkyvät parhaiten  “Pikku–Venetsiaksi” kutsutulta alueelta, jossa on pieni uimaranta, ravintoloita ja kauppoja.

Rhodos, Kreikka

Rhodos, Barren Beauty

Rhodos, Barren Beauty

Queen Victoria rantautui aivan Rhodoksen kaupungin kylkeen, lyhyen kävelymatkan päähän muurien ympäröimästä keskiaikaisesta  Vanhastakaupungista. Legendan mukaan Apollon syntymäpaikkana pidetyllä saarella oli paljon nähtävää. Laivalta ostettu “Panoramic Rhodes” kiertoajelu antoi siitä mainion kuvan, oli merta ja vuoria ja raunioita. Raunioita,  jotka olivat monien eri vuosituhansien aikana vallinneitten kulttuurien perua. Pikku kylissä “Sokeripala” rakennustyyli  oli  suosittua myös täällä. Rantojen turistihotellit olivat ihan saman näköisiä kuin muuallakin, ja niitä riitti.  Rodosta mainostetaan täysin aurinkovarmana kohteena ja silloin taisikin olla koko matkamme lämpimin päivä.

Vanhankaupungin sivukujilla harhaileminen oli hauskaa, näki vähän miten paikallisasukkaat elävät. Kauppakaduilla oli erittäin vilkasta mutta kauppiaat eivät olleet liian agressiivisia. Sai rauhassa katsella ja tuumailla mitä mieli teki.

Izmir, Turkki

Ephesus ruins

Ephesus ruins

Ephesus, Nike statue

Ephesus, Nike statue

Antiikin Efesoksen kaupungilla, myös Smyrna-nimellä tunnetulla, on lähes 5000 vuotta kirjallista historiaa. Se on myös monta kertaa tuhoutunut  maanjäristyksissä, mutta noussut aina uudelleen. Yli 2000 vuotta sitten Smyrna oli Vähän-Aasian rannikon johtava kauppa- ja satamakaupunki ja Rooman valtakunnan toiseksi suurin kaupunki. Samalta aikakaudelta ovat peräisin nykyiset  Efesoksen rauniot, jotka  ovat koko Välimeren alueen mahtavimpia nähtävyyksiä.

Custom World Travel järjesti  ryhmällemme yhteisen kokopäivän kierroksen, joka kattoi useita  kohteita. Paikallinen oppaamme oli Nejdet, entinen Turkin ilmavoimien upseeri, joka oli asunut useita vuosia USA:ssa. Häntä oli ilo kuunnella koska näki että hän rakastaa oppaan työtä ja on täysin perehtynyt aineistoon. Raunioilla suuri osa matkaa tietysti taittui jalan heloittavassa auringonpaahteessa, “Nedin” hyvä selostus piti mielen virkeänä. Hän osoitti meille mielenkiintoisia yksityiskohtia jotka varmaan omin päin kulkiessa olisivat jääneet huomioimatta.

St.Mary's house

St.Mary’s house

Efesos oli myös yksi Ilmestyskirjan seitsemästä seurakunnasta. Läheisellä Satakielenvuorella oli yksi matkamme koskettavimmista kohteista: Neitsyt Marian koti. 1800-luvulla elänyt saksalainen nunna sai näyn, jonka mukaan Marian koti ja hauta olivat Efesoksessa. Oletettu Marian koti on tänä päivänä kaunis kappeli pinjametsän keskellä.

Ennen laivalle paluuta ryhmämme nautti aidon turkkilaisen lounaan maalaistalon pihalla. Paikka oli mitä viehättävin ja kaikki syötävä erinomaista. Isäntäväki oli hauskaa ja ystävällistä.

Istanbul

Blue Mosque

Blue Mosque

Seitsemän päivää merellä oli mennyt. Jätimme jäähyväiset Queen Victorialle ja lähdimme valloittamaan Istanbulia. Meidät  jaettiin kahteen paremmin hallittavaan ryhmään, joita opastivat Sami ja Esra. Jälleen onnisti oppaiden suhteen, molemmat olivat asiantuntevia ja erittäin avuliaita ja huolehtivia.

Istanbul (Byzantion, Konstantinopoli) on ainut kaupunki maailmassa, joka sijaitsee kahdella mantereella, Euroopassa ja Aasiassa. Siellä kohtaavat itä ja länsi. Asukasluku lienee noin 18 miljoonaa, kaupungin tunnelma on ainutlaatuinen. Minareeteista kantautuvat rukouskutsut viisi kertaa päivässä. Ne ovat erittäin äänekkäitä, ensimmäsellä kerralla ihan pelästyi mutta kyllä siihen parissa päivässä alkoi tottua. Saapumispäivänä tutustuimme Hippodromiin ja antiikin aikaisiin maanalaisiin vesisäiliöihin.

At Blue Mosque

At Blue Mosque

Siniseen Moskeijaan pääsyä jonotettiin pitkään, ovella kiedottiin päähän lainahuivit ja riisuttiin kengät – niitä varten oli annettu muovipussit talon puolesta. Olimme siellä valtavassa tungoksessa ja hälinässä, korva tarkkana piti seurata oppaan selostusta Turkin uskonnollisista perinteistä.

Yhteisen lounaan jälkeen vierailimme mattokauppassa. Tutustuimme paikalliseen kutomistekniikkaan, meille esiteltiin lukuisia ihania mattoja eri alueilta ja aikakausilta. Kaiken kauneuden lumoissa luonnolisesti syntyi kauppoja, monet matkalaiset voivat nyt kotonaan nauttia näistä taideteoksista.

Seuraavaksi vierailimme Grand Bazaar kauppahallissa. jossa oli tuhansia pikku liikkeitä kymmenien kujien varrella, tarjolla vaatteita, huiveja, soittimia, koriste-esineitä ja vaikka mitä  ja tietenkin oli tavattoman paljon väkeä.  Kuljeskelimme ja puhuimme suomea,  kauppiaat tunnistivat kielen. Tuli tarjous “Nahkatakki sataviiskymment euro”.

Bazaarin jälkeen olimme valmiita kaatumaan hotellin sänkyihin mutta Esra halusi pidentää päivää. Nyt kun olisi ollut sopiva aika tutustua Haia Sofiaan koska suurin väenpaljous oli hävinnyt. Mahdottomalta tuntui, nuristen lähdimme matkaan. Tunnelma muuttui heti sisään päästyämme. Siellä ei ollut juuri ketään muita vierailijoita ja paikka oli äärettömän kaunis, monen mielestä paljon kauniimpi kuin Sininen Moskeija. Kukaan ei ollut enää väsynyt. Alkuperäisen Haia Sofian rakennutti  roomalainen keisari Constantinus kristityn äitinsä kunniaksi. Useiden eri hallintokausien ja uudelleenrakentamisien jälkeen Ottomaanit lisäsivät minareetit ja jättivät ihanat eri Raamatun kohtauksia esittävät mosaiikit näkyviin. Se on erittäin harvinaista moskeijassa, Islam kun kieltää ihmishahmoa esittävät kuvat.

Topkapi, Palace mosaic

Topkapi, Palace mosaic

Seuraavana aamuna lähdimme Topkapin palatsiin. Jonotus ei kestänyt  kauaa, pian olimme sisällä esipihan esipihassa. Pitäisi puhua palatseista sillä Topkapi koostuu useista rakennuksista.  Alue oli laaja ja vaikka oli runsaasti väkeä niin aina löytyi sopiva soppi, jossa kuuntelimme oppaamme kertomisia. Näytteillä olevat arvoesineet ja korut tyrmäsivät loisteliaisuudellaan, rakennusten hienot yksityiskohdat5 vielä enemmän.

Palatsin jälkeen seurasi lounas, sitten mentiin muotinäytökseen. Esitteillä oli mitä kauniimpia nahkatakkeja sekä naisille että miehille. Ja tietysti kauppoja syntyi. Hinta/laatu suhde oli kyllä hyvä, ei niillä rahoilla kotona pääsisi lähellekään yhtä hyviä tuotteita.

Istanbul spices

Istanbul spices

Tutustuimme vielä maustebazaariin, jonka tarjoamat tuotteet huumasivat aromeillaan ja värikkyydellään.

Veneristeilyllä nautimme  Bosporinsalmen maisemista. Kaksi valtavaa siltaa ylittää salmen yhdistäen  Euroopan ja Aasian puoleiset osat Istanbulia.  Rannoilla sijaitsevissa puistoissa ihmiset nauttivat vapaapäivän kauniista säästä. Istanbulin suurus tuli konkkreetisesti koettua.

Seuraavana aamuna 5. lokakuuta hyvästelimme matkakumppanit ja suuntasimme Istanbulin hienolle lentokentälle ja kotimatkalle. Paluulennot Torontoon, Chicagoon,  New Yorkiin,  Washington DC:n ja Floridaan sujuivat  kommelluksitta – ja  koko matka siirtyi  hienojen muistojen joukkoon.

Matkan puolesta,
Anneli Alperin ja Tuulikki Leino

Matkalta on myös matkanjohtaja Seppo Palokkaan ottama kuvasarja, klikkaa tästä kuviin