Suomi 100 maailmalla – vuorossa Istanbul

 

 

P1020223

Suurlähettiläs Päivi Kairamo, Ankara

Suomen Turkin suurlähetiläs Päivi Kairamo Ankarasta ja  turkkilaisen maailmanlaajuisen Vakko muoti-imperiumin  johtaja  Jeff Hakko, joka on Suomen kunniapääkonsuli Istanbulissa, järjestivät hienon Suomi 100 tapahtuman Istanbulissa  Sabanci-museossa. Museosta aukeaa upeat maisemat vilkaalle Euroopan ja Aasian erottavalle  Bosborinsalmelle.

 

Suomi 100 tilaisuuteen olin kutsuttu jopa noin 600 vierasta ympäri Turkkia, pääosa paikalle saapuneista noin 150 vieraasta oli kuitenkin 20-miljoonaisesta Istanbulista ja sen ympäristöstä. Puheensorinasta päätellen enemmistö vieraista oli turkinkielisiä, mutta mukavasti joukossa soljui Timo Santalan DJ-shown mukana myös suomenkieltä.

Paikalle oli saapunut myös Turkissa toimivien suomensukuisten yritysten edustajia ainakin Nokialta, Finnairilta, Stockmannilta ja ABBlta.

 

Juhlien arvokkain vieras kuitenkin oli Barholomew I, ortodoksisen kirkon pää ja 270  Rooman kirkon itäisen haaran johtaja, Istanbulin patriarkka, vastaavaa tehtävää roomalaiskatolisessa kirkossa hoitaa Rooman paavi.

 

 

P1020249

Kuvassa vasemmalta kirjoja suomesta turkiksi kääntänyt Tunay Antayaja arkkitehtuurin professori Albayet ja virtuaalikoulujen toimintaa tutkiva professori Gursoy.

Juhlassa palkittiin kolme Turkin kansalaista presidentti Niinistön myötämillä suomalaisten ritarikuntien kunniamerkeillä heidän tekemästään työstä arkkitehtuurissa, virtuaalikoulujen tutkimuksessa ja kääntämällä suomalaista kirjallisuutta turkinkielelle.

 

Avauspuheessaan suurlähettiläs Kairamo toi esille Suomen ja Turkin väliset pitkät perinteet, erityisesti mainiten Mika Waltarin merkityksen. Waltarin Turkkiin sijoitetut teokset ovat edelleeen lähes parhaita matkaoppaita historiasta kiinnostuneille turkinkävijöille, puhumattakaan Waltari-seuran järjestämistä Waltarin jalanjälkiä seuraavista muistomatkoista.

 

Mielenkiintoisena yksityskohtana suurlähettiläs Kairamon puheessa tuli myös esille yleensä yöllä punaisena hohtavan Bosborin ylittävän, huikaisevan korkean FSM-sillan valaiseminen tämänvuotisen  joulukuun 5 päivän yöksi varsin poikkeuksellisesti sinivalkoisin värein Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi.

 

Kutsuilla oli mahdollisuus tavata erilaisissa yhteyksissä toimiviin ihmisiin. Mielenkiintoinen keskustelu syntyi  esimerkiksi Suomen sotilasattachean kanssa, joka toimii Ankarassa Merivoimien Tiedustelupalvelun edustajana ja seuraa Balkanin alueen sotilaspoliittista kehitystä. Mieleenjäävä keskustelu syntyi myös Istanbulissa toimivan ruotsalaisen poliisijohtajan kanssa, joka koordinoi  Pohjoismaiden ja Turkin poliisin välistä yhteistyötä ja terrorismin vastaisia toimenpiteitä. Poliisin edustaja totesi tehtävän oleva varsinkin nyt varsin haastellisen.  Turkissa on erilaisilla leireillä arviolta neljä miljoonaa pakolaista  mm. Syyriasta, Afganistanista ja Pakistanista. Maassa on edelleen voimassa jo toista vuotta poikkeustila, joka antaa poliisille merkittävän laajat valtaoikeudet ihmisten pidättämiseen ja kuulusteluun.

 

P1020222

Kunniapääkonsuli Jeff Hakko, Istanbul

Suomen kunniapääkonsuli Istanbulissa on Vakkon muoti-imperiumin johtaja Jeff Hakko. Suomi 100-tilaisuudessa pitämässään puheessa Hakko kertoi olleensa nuorena turkkilaisen ryhmän kanssa  opiskelijavaihdossa Englannissa 60-luvulla. Joukon keskustellessa vapaa-aikanaan turkinkielellä, muutamat sivulliset tulivat kysymään, puhuiko ryhmä mahdollisesti suomea,  kuuntelijoiden mielestä kun turkinkieli kuullosti aivan suomelta. Myöhemmin Jeff kertoi ottaneensa kartat esille ja tutkineen missä kummassa kaytetään ulkopuolisten mielestä niin samanlaiselta kuullostavaa kieltä.

 

Nyt noin 50 vuotta myöhemmin Jeff Hakko on Suomen kunniapääkonsuli Istanbulissa, jolla töitä riittää Suomen kansalaisten auttamisessa. Matkailijoilta katoaa passeja ja jotkut haluavat heti naimisiin suomalaisen tai turkkilaisen partnerinsa kanssa. Kunniapääkonsulaatti myös haastattelee Suomeen viisumia havittelevat hakijat vaikka viisumihakemukset lopullisesti myönnetäänkin pääkaupungissa Ankaran  suurlähetystössä.

 

P1020273

DJ Timo Santala ja Nezihe Vainionpää

Suomi 100 juhlien musiikista vastasi Timo Santala, helsinkiläinen DJ, joka on koostanut koko illan pyörivän kuvashown ”Suomalaista musiikkia 100 vuotta” ja valinnut siihen sopivan musiikin. Videolla pyörii pätkiä suomalaiskansallista ilmiöistä, elokuvista ja luonnosta. Santala kertoi kulkevansa Suomi 100 juhlatilaisuuksien mukana kaikkiaan 13 maassa, Vietnamista Espanjaan.

 

Illan jo pimentyessä ja hyvin viihtyneiden vieraiden poistuessa tuntui mukavalta olla suomalainen.

 

Timo Vainionpaa

 

Mainokset

Suomen New Yorkin pääkonsulaatti on täystyöllistetty

consul5Suomen New Yorkin pääkonsulaatti hoitaa suomalaisten asioita kaikkiaan 35 osavaltion ja kahdella erityishallintoalueella. Washingtonin suurlähetystö hoitaa pääkaupungin aluetta joten Los Angelesin pääkonsulaatille jää toistakymmentä läntistä osavaltiota. Edustustoja auttaa paikallistuntemuksellaan sitten myös kunniakonsulaattien verkosto. Suomen kunniakonsulaatteja Yhdysvalloissa on kaikkiaan 25, yksi aktiivisimmista on Floridan suomalaisalueen sydämessä toimiva Peter Makilan hoitama Lake Worthin kunniakonsulaatti.

Kunniakonsuli valvoo toimipiirissään suomalaisten ja Suomessa pysyvästi asuvien ulkomaalaisten oikeuksia. Hän voi neuvoa ja opastaa hädänalaiseen asemaan joutuneita tilapäisesti ulkomailla oleskelevia Suomen kansalaisia ja Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaan kansalaisia yhteydenpidossa paikallisiin viranomaisiin tai lähimpään Suomen suurlähetystöön tai pääkonsulaattiin. Kunniakonsulaatin kautta voi hakea joitain notaarintodistuksia. Kunniakonsulit eivät ota vastaan passihakemuksia eivätkä hoida viisumi- ja oleskelulupa-asioita. Kunniakonsuli ei myöskään voi toimia oikeudenkäyntiavustajana tai oikeudellisena neuvonantajana.

New Yorkin pääkonsulaatti käyttää kunniakonsulaatteja myös erilaisten vaalien toteuttamisen yhteydessä. Floridan suomalaisalue onkin ollut tavallisesti kaikkein vilkkain äänestyspaikka koko Yhdysvalloissa.
passilaiteTietokoneen, skannerin ja sormenjälkilukijan muodostama liikkuva passilaite Suomen passien uusintaan on Floridaan saatu tavallisesti kahdesti vuodessa. Vuonna 2009 passeihin lisättiin sormenjäljet EU:n passiasetuksen mukaisesti ja muutoksen jälkeen passia tuli anoa henkilökohtaisesti – ulkomailla ainoastaan Suomen lähetetyn virkamiehen edustustosta (ei kunniakonsulaatista). Tämä vaatimus on hankaloittanut passin hakemista erityisesti pinta-alaltaan suurissa maissa. Ulkoministeriö halusi helpottaa passinhakua muutamissa maissa, joissa on suurehko suomalaisyhteisö ja etäisyydet ovat pitkiä, ja kehitti edustustojen käyttöön liikuteltavan passilaitteiston. Koska liikuteltava passilaitteisto ei ole lakisääteinen palvelu, edustustolla on velvoite arvioida vuosittain huolellisesti passilaitteen tarve sekä siitä koituvat kustannukset että henkilöresurssikysymykset. Passilaitteen liikuttelu tapahtumasta ja osavaltiosta toiseen vaatii paljon resursseja ja etukäteisvalmistelua, New Yorkin pääkonsulaatti tekee vuodessa noin 750 passia, joista noin kolmannes kirjataan liikkuvalla passikoneella. Passin tietojen kirjaaminen kestää parikymmentä minuuttia, jos kaikki tiedot ovat ajan tasalla, valmis passi postitetaan muutaman viikon kuluessa suoraan asiakkaalle.
consul4Suomessa passin hankkimisen hinta on 48 Euroa, täällä Yhdysvalloissa hinta on merkittävästi kalliimpi, $150 dollaria. Passia voi myös hakea asuinpaikasta riippumatta mistä tahansa Suomen ulkomaan edustustosta (esim. ulkomaan lomamatkan yhteydessä) tai Suomessa miltä tahansa poliisilaitokselta (esim. kesäloman yhteydessä). Mikäli passianomuksen laittaa vireille ulkomailla tai Suomessa, niin toimituspaikaksi voi valita minkä tahansa Suomen ulkomaan edustuston. Kaksoiskansalaiset voivat käyttää Yhdysvaltojen passiaan matkustaessaan USA:sta ulkomaille. Passin hakemisesta Yhdysvalloissa löytyy lisätietoa: www.finland.org: ”Palvelut Suomen kansalaisille” – ”Passi”. Passin uusijoiden kannattaa myös tutustua uusiin ohjeisiin passin sähköisestä uusimisesta poliisin passisivuilla, https://www.poliisi.fi/passi. Viimeisten Suomen kymmenen vuoden passien voimassaoloaika päättyy ensi kesänä, jolloin poliisin passitoimistoihin odotetaan kaikkien aikojen ruuhkaa. Sähköisesti passia ei voi uusia Suomen ulkomaan edustustoista.

New Yorkin pääkonsulaatti on todella vilkas tietokeskus. Konsulaattiin tulee erilaisia kyselyitä jopa 8000 vuodessa. Niitä ratkoo vain nelihenkinen konsulitiimi, joten vastattavaa riittää. Konsuliosasto vastaa suomalaisten passikysymysten lisäksi tiedusteluihin mm. sairaustapauksissa ja auttaa pidätys- ja vangitsemistilanteissa sekä lastensuojeluasioissa. Suomen pääkonsulaatti hoitaa kuitenkin vain suomalaisten asioita muille suomalaisille viranomaisille, Yhdysvaltojen viranonomaisasioissa Suomen konsuleilla ei ole toimivaltaa.
New Yorkin konsuli piti suomalaisalueella vieraillessaan myös yleisen tiedotus- ja tapaamistilaisuuden Lake Worthin St. Andrewin kirkolla. Puheessaan hän painotti konsulaatin kolmen M-kirjaimen merkitystä jopa ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten auttamiseksi.
M – ennen matkustamistasi tutustu Ulkoministeriön matkustustiedotteeseen (http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=15735 )
M – tee matkustusilmoitus, vaikka asusitkin pysyvästi ulkomailla (https://matkustusilmoitus.fi/public_html?command=browse )
M – Matkavakuutuksessa ei kannata säästää. (valitse vakuutusyhtiösi huolella)

Uuden Ruotsin siirtokunta Delawaressa täytti 375 vuotta

Suomalaiset ja ruotsalaiset saapuivat Amerikkaan 375 vuotta sitten

 Fort Kristina oli ensimmäinen rakennettu tukikohta ja asuinpaikka Uuden Ruotsin siirtokunnalle Pohjois-Amerikassa. Se rakennettiin vuonna 1638 ja nimettiin Ruotsin kuningatar Kristinan mukaan. Fort Kristina sijaitsi suunnilleen 1,6 kilometria itään nykyisestä Wilmingtonin kaupungista Delawaressa.Ensimmäiset Uuden Ruotsin siirtolaiset saapuivat Delawarejoelle maaliskuussa 1638. Purjealukset Kalmar Nyckel ja Fĺgel Grip toivat tuolloin mukanaan 25 matkustajaa ja jonkin verran kauppatavaraa. Siirtolaisten johtajana toimi entinen Uusien Alankomaiden kuvernööri Peter Minuit, joka oli saanut tehtäväkseen Ruotsin siirtokunnan perustamisen Delawareen. Aluksilta ammutut tervehdyslaukaukset keräsivät rannalle paikallisia delaware-intiaaneja, joille siirtolaiset antoivat tuliaisina pieniä lahjoja.Seuraavan päivän aikana useita intiaanijohtajia saapui Kalmar Nyckeliin neuvottelemaan maakaupoista. Delawarein kieltä taitava tulkki Andreas Lucasson helpotti molemminpuolista ymmärtämystä ja Ruotsin hallituksen puolesta laaditut kaksi kauppakirjaa allekirjoittivat Peter Minuit, Mĺns Nilsson Kling (Mauno Klinga), Andreas Lucasson ja Jacob Sandelin. Intiaanien edustajat piirsivat omat ”totem-merkkinsä” asiapapereihin ja ottivat vastaan kulta- ja hopeaesineitä, vaskikattiloita, kirveitä ja erilaisia koruja. Siirtolaiset saivat vastineeksi maa-alueen, joka käsitti Delawarejoen länsirannan nykyisestä Wilmingtonista Philadelphiaan saakka.Peter Minuit ei suostunut ottamaan vastaan Fort Kristinan komentajuutta vaan Uuden Ruotsin kuvernööriksi valittiin luutnantti Mĺns Nilsson Kling. Linnoituksen miesvahvuus oli ensimmäisenä talvena 24 siirtolaista.Kauppayhtiön hollantilaiset osakkaat kieltäytyivät antamasta rahallista tukea koska ensimmäinen matka oli tullut paljon odotettua kalliimmaksi, myöskään ruotsalaiset suvut eivät olleet kiinnostuneita lähtemään Delawareen ja siirtolaisia jouduttiin etsimään suomalaisten joukosta. Syksyllä 1639 toiselle matkalleen lähtenyt Kalmar Nyckel toi mukanaan vain vajaat 30 siirtolaista . Etupäässä suomalaisten asuttamia pieniä kyliä ilmaantui Christinajoen varrella nykyisten Chesterin (Upland) ja Marcus Hookin (Finland) alueille, sekä Schuylkilljoelle ja Philadelphiaan.Siirtokunnan nyt täyttäessä 375 vuotta, juhlii New Swedenin siirtokunta Wilmingtonissa (asukkaita nyt 70,851) arvokkaasti. Vuosijuhliin saapuu Ruotsin kuningasparin lisäksi Suomesta Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma seurueineen. Suomea edustavat myös Suomen suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde, pääkonsuli Jukka Pietikäinen ja Suomen Floridan kunniakonsuli Peter Makila vaimoineen.Amerikkalaisia juhlallisuuksissa edustavat Delawaren kuvernööri Jack Markell, Delawaren senaattori Tom Carper, Philadelphian pormestari Michael A. Nutter ja Wilmingtonin pormestari Dennis Williams. Ruotsista saapuu myös Kalmarin pormestari Johan Persson.Paikalla on tietysti myös USAsuomeksi Timo ja Nezihe Vainionpaa, joilta odotetaan hyviä kuvia ja tasapuolista raportointia.
(5/09/13)

Delawaren siirtokunta 375-vuotta – Maria Kaislan cocktailtilaisuus

Pianisti Maria Kaisla on pianistin uransa lisäksi myös Delawaren New Sweden yhdistyksen varapuheenjohtaja. Maria järjesti Philadelpian luoteispuolella olevaan kotiinsa ennen tulossa olevaa tosi kiireistä lauantaipäivää cocktail-tilaisuuden jo kauniina perjantai-iltana.Tilaisuuteen saapuikin Suomen Eduskunnan puhemiehen johdolla lähes koko Uuden Ruotsin 375 vuotisjuhlallisuuksiin osallistuva suomalaisdelegaatio, tosin kovasti myöhässä Philadelphian kovan viikonloppuliikenteen vuoksi. Suomalaisdelegaation tapaaminen supistuikin lähinnä vain tervehdysten vaihtamiseksi. Heinäluoma ehti kuitenkin pitämään lyhyen puheen.Puheessaan Heinäluoma viittasi Delawareen siirtolaisina tulleisiin suomalaisiin ja kertoi heidän olleen itse asiassa suhteellisen oppineita, jopa 80 prosenttia tulokkaista oli lukutaitoisia. Suomalaisten mukana Amerikkaan tuli myös salvostekniikalla rakennetut hirsimökit ja tietysti sauna.

Tilaisuudessa oli mielenkiintoisia vieraita, mm. täysin amerikkalainen Bill Eaton, joka kolmen vuoden Suomessa oleskelun jälkeen puhui virheetöntä suomea, lähestulkoon ilman vierasta korostusta. Floridasta Philadelphiaan oli saapunut myös Raija Coath, joka on aikaisemmin toiminut mm. Delawaren Laakson Amerikansuomalaisten (The American Finnish Society of The Delaware Valley)puheenjohtajana ja Washintonista Finlandia Foundation Nationalin uusi puheenjohtaja Ossi Rahkonen, Suomesta mm. Aarikan toimitusjohtaja Sarianna Partanen. (5/19/13)

Ruotsin kuningaspari vieraili myös Philadelphiassa

Ruotsin kuningaspari kävi myös Philadelphiassa Uuden Ruotsin siirtokunann 375-vuotisjuhlien yhteydessä. Uuden Ruotsin Amerikan siirtokunta kattoi alueen Wilmingtonista Delawaresta aina Pennsylvanian Philadelphiaan saakka. Ruotsalaiset ostivat jo etukäteen laatimallaan kauppakirjalla intiaaneilta koko alueen antamalla maksuksi kankaita ja koruja. Siirtokunta pysyi ruotsalaisena vain parikymmentä vuotta ennen joutumistaan hollantilaisten valtaamaksi. Philadelphian Kaupungintalolla aseteltiin punainen matto merkkivieraille, siirtokunnan ruotsalaisesta alusta kertoo myös Philadelphian kaupungin lippu, jossa toistuvat Ruotsin lipun värit.Pormestari Michael Nutterin vastaanottosalissa pidetyssä tilaisuudessa kuningas piti lyhyen puheen, jossa hän korosti ruotsalaisten osuutta koko Yhdysvaltojen kehitykselle ja nykyisiä hyviä kauppasuhteita. Ruotsalaiset tulivat Uuteen Maailmaan kauppiaina, tämä rooli on heillä edelleenkin.Ruotsin suurlähettilään Jonas Hafströmin puheessa pysyttiin myös kauppasuhteissa. Paikalla olivat myös Suomen Philadelphian kunniakonsuli Kristina Mattila, seurassaan Meksikon ja Norjan kunniakonsulit.Kunniavartiona olivat First Troop Philadelphia City Cavalry, Yhdysvaltojen vanhimman ratsuväkiyksikön turkishattuiset sotilaat.Kuningasparin vierailu jatkui sitten Philadelphian Independence Hallissa ja ruotsalaisessa museossa.Tilaisuuden turvallisuus oli nostettu korkeampaan luokkaan, Papparazzin kamera laukkuineen, kuten kaikkien muidenkin Median edustajien varusteet piti jättää jo hyvissä ajoissa poliisikoirien nuuskittavaksi…
Klikkaa kuvaa Kuvapankkiin, näet lisää…(5/14/2013)

Chesterin suomalaismuistomerkki kukitettiin

Pennsylvanian vanhin kaupunki Chester perustettiin jo 1644 Uuden Ruotsin siirtokuntaan. Nykyisen Upplandin piirikunnan alueella sijaitseva pikkukaupunki oli alkuperäiseltä nimeltään Finlandia, mutta muutettiin myöhemmin Upplandiksi. William Pennin hankittua omistukseensa koko alueen, myös kaupungin nimi muuttui englantilaisen mallin mukaan Chesteriksi.Lauantaina 5/11/13 Chesteriin tuli arvovieraita. Uuden Ruotsin siirtokunnan 375-vuotisjuhliin saapuneet Ruotsin kuningaspari ja Suomen Eduskunan puhemies Eero Heinäluoma tulivat laskemaan seppeleen suomalaismuistomerkille.Itse muistomerkki on Chesterin kaupungin Crozer-puistossa, aivan moottoritien i-95 kupeessa ja melussa. Punakivisen muistomerkin on tehnyt Suomessa Wäinö Aaltonen, muistomerkin kivi on peräisin samasta kaivoksesta, mistä aikanaan louhittiin myös Napolenin hautakivi. Muistomerkin Chesteriin lahjoitti Suomen valtio vuonna 1938.Chesterin pormestari John Linder kertoi kaupungin olevan edelleen ylpeä suomalais-ruotsalaisista juuristaan. Linder luovutti kaupungin avaimen kuningas Kustaalle lyhyessä, sateen uhkaamassa tilaisuudessa.Pyhän Jaakopin kirkon vierellä olevassa hautausmaassa Chesterissä Delaware-joen rantamilla on myös John Mortonin hauta. Mortonin haudalla on muistopatsas, jonka yhdellä puolella nähdään isokokoisin kirjaimin nimi John Morton ja pienemmin kirjaimin lyhyet elämäkertamerkinnät, vastakkaisella sivulla Pennsylvanian valtion laakeriseppeleeseen kaiverrettu vaakuna.Toisella välisivulla on seuraava kirjoitus: ”Äänestettäessä Amerikan siirtokuntien itsenäisyydestä Pennsylvanian siirtokunta jäi ratkaisijaksi. Kaksi sen edustajaa oli myönteisellä ja kaksi vastustavalla puolella. Asia ratkesi, kun viimeinen edustaja, John Morton, äänesti tämän, Amerikan vapauden kunniakkaan asiakirjan, puolesta.”Klikkaa kuvaa ja katso Kuvapankista lisäkuvat.
(5/18/13)

Kuningas seurasi ensimmäisten siirtolaisten jälkiä

Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa astui Kalmar Nyckel aluksesta samalle paikalle kun ruotsalaiset ja suomalaiset siirtolaiset 375 vuotta sitten. Siirtokuntalaiset saapuivat tähän Delaware-joen suistoon maaliskuussa. Noin 30 siirtolaisen yhteisö säilyi hengissä paikallisten Delaware-intiaanien avustuksella seuraavan sadon alkuun. Kovin pitkään ei siirtokunta säilynyt ruotsalaisena, Fort Christina joutui hollantilaisten valtaan parikymmentä vuotta myöhemmin ja lopulta englantilaiset ottivat sen omakseen.Alueen nykyiset asukkaat kuitenkin pitävät itseään perin ruotsalaisina juuriltaan. Kuninkaan nyt vieraillessa nykyisessä Wilmingtonissa Delawaren osavaltiossa, liehuivat hienosti sinikeltaiset värit, periruotsalaisen näköiset kukkaistytöt kukittivat kuningatar Silvian ja intiaanit antoivat puukulhot lahjoiksi kuningasparin astuessa Kalmar Nyckel-laivasta.Kalmar Nyckel-laiva purjehti neljä kertaa edestakaisin Göteborgista New Swedenin siirtokuntaan, mikä on enemmän kuin mikään muu ensimmäisiä siirtolaisia kuljettanut purjealus. Nykyinen Kalmar Nyckel on alkuperäisen mallin mukaan rakennettu uusittu alus, joka edustaa hienosti aikakauden koviakin Atlantin myrskyjä kokeneita purjealuksia.Nyt Wilmingtonissa järjestetyissä juhlallisuuksissa Kalmar Nyckel sai kannellensa arvovieraat ja purjehti Delawarejokea muutaman mailin Fort Christinassa järjetettyihin juhlallisuuksiin.Kalmar Nyckelin toisen maston huipussa kiehui hienosti myös siniristilippu, vaikka historiallisesti Suomen lippu otettiin käyttöön vasta lähes 280 vuotta myöhemmin. Aluksella saapuneita suomalaisia edusti juhlallisuuksissa Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma.Klikkaa kuvaa, näet kuvasarjan tapahtumasta. (5/13/13)

Ruotsin kuningaspari juhlisti siirtolaishistoriaa

Gala Dinner Wilmington

Gala Dinner Wilmington

Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa kuningatar Silvian kanssa juhlivat Delawaressa Wilmingtonissa Chase Centerissä pidettyä ruotsalaisten ja suomalaisten 375 vuotta sitten tapahtunutta maahantuloa.Juhliin yllätyksenä tuli myös Yhdysvaltain varapresidentti Joe Biden, joka on Wilmingtonista kotoisin. Biden sanoi puheessaan mm. ”jos menet maailman kovinpiin paikkoihin, ympäristöllisesti tai sotilaallisesti, löydät sieltä aina suomalaisia ja ruotsalaisia”. Biden sanoi arvostavansa suurest sitä, mitä suomalaiset ja ruotsalaiset ovat tehneet erilaisissa rauhanturvaoperaatioissa maapallon kriisipaikoissa.Juhlien seuratuin henkilö oli kuitenkin illlalliselle saapunut, punaiseen pukuun pukeutunut prinsessa Madeleine tulevine puolisoineen. Prinsessa Madeleine ja amerikkalainen Chris O’Neill vihitään ensi sunnuntaina Ruotsissa.Juhlan seremoniamestarina toimi Delawaren kuvernööri Jack Markell, puheet pitivät Hänen kuninkaallinen korkeutensa, kuningas Kaarle Kustaa ja Suomen eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma.Heinäluoma otti puheeksi kuninkaan edellisenä päivänä pitämän puheen, jossa kuningas sanoi mahdollisesti ratkaisevan äänen Yhdysvaltojen Itsenäisyysjulistukseen Pennsylvanian puolesta antanut John Morton olisi alunperin ruotsalainen suvultaan. Heinäluoma kuitenkin nyt korosti hieman maaotteluhengessä Mortonin sukujuurien ulottuvan kuitenkin Suomeen Rautalammille, josta Martti Marttinen ensin muutti Ruotsiin ja sieltä sitten ”vapaaehtoisena” kuninkaan määräyksestä Amerikkaan.

Neljän ruokalajin ja neljän eri viinin jälkeen kaksi Yhdysvaltojen Delawarea edustavaa senaattoria Thomas Carper ja Christopher Coons järjestivät hienon verbaalisen ilotulituksen, jossa huutokaupalla myytiin kaksi taulua Kalmar Nyckel-laivasta ja yksityislounaat 12 henkilölle Suomen ja Ruotsin suurlähetystöissä. Kun Ruotsin lähetystön lounas muuttuikin huutokaupan pitäjän toimesta illalliseksi ja lähetystön saunassa käynniksi, saatiinkin Ruotsin lähetystön tarjous keräämään enemmän dollareita. Kerätyt varat, lähes $20.000 dollaria lahjoitetaan Kalmar Nyckel-laivan kunnostukseen ja ylläpitoon. Muussa ohjelmassa oli myös Finlandia Foundationin vuoden esiintyjän Maria Kaislan pianoesitys ja Wilmingtonissa syntyneen oopperalaulaja Emilyn Tepen lauluesitys.

Suomea Eduskunnan puhemiehen lisäksi edusti koko Suomen virallinen edustusto, Washingtonista suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde, New Yorkista pääkonsuli, suurlähettiläs Jukka Pietikäinen ja Suomen pysyvän YK-lähetystön suurlähettiläs Jarmo Viinanen. Floridasta olivat saapuneet kruunupäiden loisteeseen Suomen kunniakonsuli Peter ja Arja Makila ja Timo ja Nezihe Vainionpaa.
(5/13/13)

Tässä linkki lisäksi mielenkiintoiseen kirjaan Delawaren siirtokunnasta
http://www.migrationinstitute.fi/pdf/books/Ilmonen_Delawaren_suomalaiset_1938.pdf

Paikalla olleena toimittajana Timo Vainionpaa

Hylättyjä TAX FREE palautuksia Helsinki-Vantaan lentoasemalla

Tax Free merkki antaa mahdollisuuden verovapaisiin ostoksiin, mahdollisesti

Monikotimainen, yleensä varsin säästäväinen matkailija yrittää tietysti hankkia tarpeellisia ja joskus epähuomiossa hieman tarpeettomiakin tavaroita matkoillaan.  Monikotimaisuudesta Suomessa on ollut se hyöty, että matkalaukkuun mahtuvia ostoksia on voinut tehdä suuremmissa kaupoissa verottomasti.Jos kaupalla on iso TAX FREE merkki liikkeessään, voi monikotimainen matkailija kauppaa tehdessään esittää ulkomaan passinsa. Kauppias täytää lomakkeen, johon täytetään matkailijan nimi ja tiedot yli 40 Euron ostoksesta. Ostokset kaupassa maksetaan aina normaalisti liikevaihtoveroineen.  Kuitilla matkailijan on mahdollisuus saada osa verosta takaisin. Kuitti pitää esittää maasta poistuttaessa jo kotimaan puolella, rahat on voinut nostaa kioskista lentokentän kansainvälisellä puolella passi- ja turvatarkastuksen jälkeen. Käytäntö on toiminut hyvin jo vuosikausia. Nyt kuitenkin jotakin on muuttunut.

Monikotimainen matkailija osti kylmän yllättäessä villapuseron itselleen. Kauppias teki verokuitin ja pakkasi puseron pussiin, joka tiukasti suljettiin teipillä, jossa luki ”saa avata vasta maan rajojen ulkopuolella”. Viluinen matkailija joutui kuitenkin ottamaan puseron välittömästi käyttöönsä. Myöhemmin monikotimainen hankki myös suomalaisia veitsiä ja haarukoita kotiin vietäväksi. Myös ruokailuvälinepakkaus suljettiin tiukasti samanlaisella teipillä.

Kotiinlähdön koittaessa, pakattiin veitset ja haarukat tietysti matkalaukkuun villapuseron ja muiden yllättävän painavien ja tilaavievien muiden tavaroiden kanssa. Matkalaukut saatiin raahattua Helsinki-Vantaan lentokentälle lähtöselvitykseen. Painavista laukuista selvittyä monikotimaiselle tuli vihdoin mieleen verokuititkin.

Helsinki-Vantaan lentokentällä tax-free palvelua yksinoikeudella hoitavalla Global Refund-yhtiöllä on terminaalissa 2 uusi hieno palvelupiste, jonne matkailija suuntasi verokuittien kanssa. Pirteän näköinen tyttöhenkilö otti kuitit vastaan ja pyysi tiskin yli nähdä tavarat. Monikotimainen kertoi hämmentyneenä, että laukut on jo bookattu menemään. Tiukka kommetti olikin sitten vain että mitään ei voi tehdä, koska tavaroita ei voi tarkistaa. Kuitit otettiin toimistoon ”hylättäväksi” ja matkailija sai poistua niine hyvineen. Saman kohtelun sai viereisellä tiskissä asioiva japanilainen matkailija, koska hän oli ottanut jalokivirasian pois muovipussista, mutta avannut muovipussin teipit.

Minkä takia villapuseroakaan ei saa ottaa käyttöön jo Suomen puolella, vaan se täytyy pitää sinetöidyssä muovipussissa maasta poistumiseen saakka? Vaikka puseroa on pidettykin, lähtee se samalla tavalla maasta kuin käyttämättömät ruokailuvälineetkin.

Mitä tarkoittaa se, että kuitit takavarikoidaan ”hylkäämistä” varten. Eikö ne hylkäänny pistämälle ne roskakoriin? Matkailija ei saanut käyttökelvottomiksi osoittautuneita kuittejaan enään haltuunsa, vaan yhtiö piti ne. Saako yksityinen slovakialainen Global Refund -yritys niistä jonkun hyvityksen itselleen?

Monikotimaiselle matkailijalle jäi paha maku suuhun. Ensinnä tietysti on ymmärrettävää, että varmistetaan tavaroiden maastavienti. Nyt kuitenkin tavaroiden tarkastuspyyntö esitettiin korkean lasiseinällä eroitetun tiskin toiselta puolelta ja matkailijan edellytetään avaavan matkalaukkunsa keskelle hallin lattiaa ja esittelemään matkalaukkujensa sisällön koko yleisölle. Toisaalta, kuinka varmistetaan, että tavarat todella kuitenkaan lähtevät matkaan, koska kuitenkin ollaan vielä passitarkastuksen etupuolella.

Käytäntö on ainakin tälle monikotimaiselle matkustajalle uusi. Aikaisemmin kuitit leimattiin kotimaan puolella ja palvelumaksulla vähennetyn palautuksen sai kentän kansainväliseltä puolelta, koska silloin tiedetään matkustajan todella lähteneen. Näin on toimittu vuosia muillakin matkailijan käyttämillä kansainvälisillä kentillä, joilla ”palvelua” ei hoida yksinoikeudella slovakialainen Global Refund-yritys.