Pakistanilaisia pakolaisia Kreikan lomasaarilla

 

Kosin linnoituksen varjoon on syntynyt telttakylä

Kosin linnoituksen varjoon on syntynyt telttakylä

Jopa 300 pakistanilaista pakolaista on rantautunut kreikkalaiselle Kosin lomasaarelle. Suuri osa näistä pakolaisista on nuoria miehiä, jotka ovat matkalla paremman elämän toivossa Eurooppaan, etupäässä Saksaan ja Ranskaan.

 

Kaksikymmentävuotias Kaship ja kolmekymppinen Delshat kertoivat olleensa matkalla kotikaupungistaan Pakistanissa jo kuukauden. Molemmat kertoivat avoimesti lähteneensä etsimään itselleen ja perheelleen parempaa elämää. Kaship kertoi elämäntarinaansa englanniksi, Delshat ranskaksi, joten kovin kouluttamattomia eivät nuoret miehet olleet. Delshat kertoi jättäneensä vaimonsa ja kaksi lastaan jälkeensä, päästyään Ranskaan Delshat lähettää matkarahat vaimolleen saadakseen perheensä jälleen kokoon.

 

IMG_5630

Kaship ja Delshat ovat jo kaukana kotoa

Miehet kertoivat ylittäneensä Pakistanin ja Iranin rajan pimeässä polkuja kulkien vaikeuksitta, mutta ylittäessään rajan Iranista Turkkiin olivat iranilaiset rajavartijat avanneet heitä kohtaan tulen, miehet olivat kuitenkin suuren joukon mukanan päässeet Turkin puolelle vahingoittumattomina, Turkin rajavalvojat olivat vain ummistaneet silmänsä. Matka oli sitten jatkunut Turkin länsirannikolle Bodrumin kaupunkiin osin  busseilla ja suurelta osin kävellen.  Bodrumista joukko oli hakeutunut jälleen pimeän aikaan rannan tuntumaan odottamaan kuljetusta  Euroopan Unionin alueelle.

 

Matkasta Turkista Kreikaan Kosin saarelle heidät oli veneellä yöllä kuljettanut salakuljettaja, joka oli lyhyestä venematkasta vaatinut $1000 dollaria hengeltä. Puolen tunnin laivamatka Turkin rannikolta Kreikan lähimmälle saarelle oikeilla papereilla matkustavilta maksaa vain 19 Euroa edestakaisin. Turkin yleensä tiukat rajavartijat tuntuvat katsovan muualle salakuljettajien lastatessa veneensä täyteen pakolaisia lähes joka yö.

IMG_5614

UNHCR yrittää auttaa pakolaisia

Päästyään Euroopan Unionin alueelle pakolaiset kertovat rahojensa olevan nyt lopussa ja odottavansa nyt rikkaan Euroopan auttavan heitä eteenpäin.  Apua saarelle saapuessaan he ovatkin saaneet Punaiselta Ristiltä, samoin YK:ien Pakolaisavustusjärjestö UNHCR on toimittanut pakolaisille telttoja ja mattoja. Kosin saaren satamaan oli pysäköitynä lukuisia Punaisen Ristin perävaunuja, joista vapaaehtoiset avustajat jakavat tarvikkeita telttakylän asukkaille. Avustajat haravoivat saaren rantoja joka aamu yön aikana saarelle saapuneita etsiessään.

 

Kaship ja Delshat kertoivat matkustavansa täysin ilman henkilöllisyyspapereita, mahdolliset paperit heitetään mereen viimeistään matkalla Turkista Kreikkaan. Kaship ja Delshat kertoivat  nyt telttaleirissä odottavansa, että Kreikan viranomaiset antavat heille maan sisäiseen liikenteeseen kelpaavat henkilöllisyystodistukset, ilman niitä miehet eivät pääse saarelta saarelle kulkeviin laivoihin laillisesti.

 

Kosin lomasaarella rantaravintolassa itsekin Kreikkaan 20 vuotta sitten muuttanut albanialainen Janus kertoi pakistanilaisten nyt virtaavan saarelle  täysin hallitsemattomasti.  Pakolaisten joukossa on myös Syyriasta sotaa pakoon lähteneitä, mutta Delshatin ja Januksen mukaan rikaammat syyrialaiset asettuvat yleensä mukavasti asumaan Kosin rantahotelleihin matkustuslupaa odottaessaan.

 

Euroopan Unionin päättämä 120.000 pakolaisen hajasijoittaminen Euroopan maihin saattaa kuitenkin osittautua Pyrhoksen voitoksi, sijoitusuutisten kulkeuduttua vaikkapa Pakistaniin, Intiaan ja vielä kauemmaksi  Afrikan kuivuudesta ja nälästä kärsiviin maihin saattavat pakolaismäärät saavuttaa kansainvaellusten mitat.

 

24/9/2015

Timo Vainionpaa
USAsuomeksi.com

Mainokset

Paljonko sitä tippiä Amerikassa pitää antaa?

Monella tarjoilijalla ravintolassa ei ole lainkaan peruspalkkaa

Monella tarjoilijalla ravintolassa ei ole lainkaan peruspalkkaa

Montako kertaa olet ollut hämmentävässä tilanteessa, jossa pitäisi antaa palvelusta tippiä, mutta sinulla ei ole aavistustakaan mika olisi oikein ja kohtuullista. Varsinkin suomalaisille vapaaehtoisen palvelurahan antaminen on täysin vierasta, Amerikassa tippaaminen kuuluu kuitenkin asiaan. Joissakin ravintoloissa asiakkaiden antamat juomarahat saattavat olla lähes kokonaan tarjoilijan palkka.Live, Love and Lux julkaisu on antanut kerrankin käytännölliset ohjeet pienten palvelumaksujen antamisesta yleisimmissä tilanteissa.

Ravintola: Jos olet saanut hyvää palvelua, jätä 15-20% palvelurahaa käteisenä pöytään tai lisää se luottokorttilaskuun.
Itsepalveluravintoloiden seisovan pöytän tarjoilijat. Jätä pöytään 10%.
Baarimestarille $1-$2 per drinkki tai 15-20% suuremmista baarilaskuista.
Pizzan muiden tuotteiden kotiintuonti, $2-$5.
Esim pizzan nouto itsepalveluna, ei palvelurahaa, ellei tilauksesi ollut kovin monimutkainen

Kahvilan kahvinkeittäjä, barista ja muu tiskin yli palvelu. Tippaaminen ei ole tarpeellista, mutta mukava tapa jättää vaikka vaihtorahat ottamatta. Monet jättävät $1 per juoma.
Takin jättäminen naulakkoon palveluna, $1 per jätetty vaate.
Valet Parking eli pysäköintipojat, $2 henkilölle, joka tuo autosi pysäköinnistä.
Miesten- ja naistenhuoneen hoitajat, $1-$2 dollaria riippuen palvelusta.

Matkustaessa varaa aina matkalle $1  ja $5 dollarin seteleitä palvelurahoiksi.
Lentokentän ilmaisbussin kuljettaja: $1 per laukku
Skycap: $2 nsimmäisestä laukusta, $1 seuraavista
Huonesiivooja: $2 –  $5 päivittäin
Hotellin palvelutiski: Kysymysten vaikeudesta riippuen , $5 –  $15
Ovimies: $1 –  $4 kantaa laukut ulos ja kutsuu taksin
Taksinkuljettaja: 15% –  20% kokonaislaskusta

Lehdenkantajat ja muut vastaavat. Anna  $10 –  $20 joululahjarahaa
Autonpesupalvelu: $2 – $3
Muuttomiehet ja huonekalujen siirto: Mitä tahansa  $5 –  $20 per henkilö, riippuen mliikuteltavien tavaroiden määrästä. Vesipullo ja sback on aina tervetullutta.
Kotisiivooja ja uima-alktaan puhdistaja Anna vaikka joululahjaraha kerran vuodessa vaikka yhden käyntikerran verran.
Puutarhan hoitaja: $20 –  $50 joululahjarahaa.
Lemmikkien valvoja ja kävelyttäjä: Anna vaikka joululahjaraha kerran vuodessa vaikka yhden viikon maksun verran.

Aikansa kutakin…

Nykyisin teurastus on yritetty siirtää teurastamoihin, aina se kuitenkaan ole onnistunut.

Nykyisin teurastus on yritetty siirtää teurastamoihin, aina se kuitenkaan ole onnistunut.

..sanoi pässi kun päätä leikattiin. Papparazzilla oli mahdollisuus seurata ja osittain osallistua lampaan viimeiseen matkaan laitumelta lihavartaaseen suurena islamilaisena uhrijuhlapäivänä.

Lampaanpaistin valmistelu alkaakin jo hyvissä ajoin ennen ruokatulien sytyttämistä. Kaupunkien laitamille syntyy ennen juhlapyhiä suuria eläinmarkkina-alueita, joissa sitten mahdolliset ostajat käyvät tutkimassa sopivaa eläintä. Yleensä uhriksi Turkissa valitaan lammas, mutta myös vuohi tai jopa lehmä saattaa tavata uuden lyhytaikaisen omistajansa väliaikaisisilla karjamarkkinoilla.

Lammasfarmarin uni

Lammasfarmarin uni

Myyntialueella lampaat on aidattu pieniin karsinoihin, joista sitten asiantuntevasti valitaan jollain perusteella se mahdollisesti lihaisin tai mehukkain. Jos juhlapäivään on vielä aikaa, voidaan lauhkea eläin kuljettaa vaikka omaan puutarhaan.

Uudessa kotikarsinassa lampaalle syötetään viimeiseksi ateriaksi sipulia ja suolaa, jonka sanotaan vahvistavan lampaan lihaa. Kun Kurban bayramin ensimmäinen päivä sitten valkenee, lampaalla päivä pimenee.

Nahka nyljetään huolellisesti

Nahka nyljetään huolellisesti

Lampaan teurastus on varsin nopea toimitus. Avustaja nappaa eläimen jaloista kiinni ja kellistää sen tantereelle. Teurastaja lausuu lyhyen rukouksen ja survaisee lyhyen puukkonsa lampaan kaulavaltimoon. Veri suihkuaa katkaistusta valtimosta, eläimen nytkähdeltyä vielä muutaman kerran teurastaja ottaa esille isomman puukkonsa ja kirjaimellisesti leikkaa eläimen pään irti. Edelleen verta vuotava ruho saattaa sätkiä, joten avustajan on parasta pitää edelleenkin kolmesta sorkasta kiinni asian helpottamiseksi. Yhden sorkan annetaan olla vapaana, jotta vielä verta pumppaava sydän saisi kaikki verisuonet tyhjäksi.

Lopulta päätön ruho siirretään pöydälle tai koukkuun roikkumaan. Takajalan kinnerjänteen viereen tehdään kätevästi viilto, johon

"Paistia on siinä monenmoista"

”Paistia on siinä monenmoista”

sitten työnnetään yleensä auton renkaan pumppaamiseen tarkoitettu ilmapumppu.  Kun lammas on saatu pumpattua sopivan pulleaksi, voidaan nahka irroittaa suhteellisen helposti ja päästään paloittelemaan tulevaa ateriaa. Lihojen lisäksi eläimestä käytetään hyväksi lähes kaikki osat. Suolet pestään ja käytetään makkarankuoriksi, maksa ja munuaiset pääsevat pataan tai  grilliin, pää ja sorkatkin ajellaan irti villoista ja paistetaan uunissa. Vatsalaukku puhdistetaan ja käännetään ympäri, jotta siitä päästään valmistamaan rasvaista, mutta maistuvaa iskembe-keittoa. Jäljelle jää vain luu ja nahka, joille niillekin on ainakin aikaisemmin löytynyt käyttöä. Nahka parkitaan pehmeäksi taljaksi varpaita lämmittämään ja luista tehtiin liimaa.

Uhrieläimen teurastus kurban bayramin aikana voi tapahtua jo päivää ennen juhlaa tai sitten juhlapäivänä tai vielä seuraavanakin päivänä puoleen päivään saakka. Jotta liha olisi mureaa, pyritään yleensä uhriksi valitsemaan yleensä nuori eläin. Elävän, ehkä 30-kiloisen lampaan hinta on noin $250-300 US dollaria, lihaa siitä saadaan 60 prosenttia eläimen painosta. Traditiot määräävät, että kolmasosa uhrieläimen lihasta voidaan syödä itse, kolmasosa annetaan sukulaisille ja kolmasosa toimitetaan köyhemmille ihmisille. Melko usein suvussa päätetäänkin uhrieläin yhteisesti, lihat sitten jaetaan keskenään.

Ensimmäiset lampaan maistiaiset saadaan jo juhlakauden ensimmäisen päivän lounaalla, tradition mukaisesti parhaat palat pistetään vartaaseen grilliin paistumaan. Mukaan pistetään myös vähän munuaisia ja maksaa. Lounaspöytään lisätään sitten vain leipää ja juhlat voivat alkaa.

Koko suku kerääntyy yhteen lihapadoille

Koko suku kerääntyy yhteen lihapadoille

Tuskin runsaasta lounaasta on selvitty, kun jo juhlaillallisen valmistelu aloitetaan. Pataan pistetään parhaita paloja lihasta, pieniä palasia maksasta ja munuaisista ja vain suolaa mausteeksi. Lihapadan annetaan hautua pitkään hiljaisella tulella. Lopputulos,  kavurma-pata muistuttaa merkittävästi karjalanpaistia. Höysteeksi keitetään riisiä ja perunamuusia, sipuli- ja tomaatti salaattia, paistetuja sipuleita, erilaisia papuja, sekä monenlaisia pohjoismaalaiselle tuntemattomia jogurtilla maustettua salaatteja. Ruoka huuhdellaan alas Coca-Colalla tai vedellä. Huhuja on kuulunut myös kuuluisan anisviinan, rakin, runsaammastakin käytöstä.

Kunefe

Kunefe

Jälkiruokaa tietysti tarjotaan myös. Useampia lajeja makeita rullaksi käärittyjä baklava-leivoksia, makeata mannapuuroa muistuttavaa helvaa ja muita lähes siirapissa ja sokeriliemessa kelluvia leivoksia tarjotaan monta kierrosta. Makeiden jälkiruokien jälkeen pitää vielä yrittää syödä hedelmiä, eteläisessä Turkissa kasvatettuja banaaneja, mandariinejä, omenoita, luumuja ja puolisen tusinaa täysin taas alunperin pohjoismaalaiselle tunnistamatonta hedelmää. Sitten vihdoinkin päästään vahvaan turkkilaiseen kahviin…

Suklaata kaikkien makuun

Suklaata kaikkien makuun

Bayram juhlan seuraaviin päiviin sitten kuuluukin lyhyeksi tarkoitetujen vierailujen sarja. Vieraisille mennään yleensä aina vanhempien tai arvostetummaksi koettujen henkilöiden luoksi. Mitään tuliaisia ei viedä, vaan isäntäväki tarjoaa lasillisen teetä tai palan suklaata vieraille. Näitä vierailuita sitten tehdään kaikkina kolmena päivän niin, että tuskin ehtii kotona käydä.

Lapset ovat saaneet Bayram-juhlaksi yleensä uudet vaatteet, lapsille myös annetaan sievästi nenäliinaan käärittynä rahalahja. Lahjonnalta vaikuttavan toiminnan tuloksena vastahakoisemmatkin teini-ikää lähestyvät lapset lähtevät mielellään mukaan näille pikavierailuille.Kun lopulta monipäiväisen juhlan lihansyönti päättyy on taas käsillä pidempi kausi pelkkää työntekoa.

Timov

Uuden Ruotsin siirtokunta Delawaressa täytti 375 vuotta

Suomalaiset ja ruotsalaiset saapuivat Amerikkaan 375 vuotta sitten

 Fort Kristina oli ensimmäinen rakennettu tukikohta ja asuinpaikka Uuden Ruotsin siirtokunnalle Pohjois-Amerikassa. Se rakennettiin vuonna 1638 ja nimettiin Ruotsin kuningatar Kristinan mukaan. Fort Kristina sijaitsi suunnilleen 1,6 kilometria itään nykyisestä Wilmingtonin kaupungista Delawaressa.Ensimmäiset Uuden Ruotsin siirtolaiset saapuivat Delawarejoelle maaliskuussa 1638. Purjealukset Kalmar Nyckel ja Fĺgel Grip toivat tuolloin mukanaan 25 matkustajaa ja jonkin verran kauppatavaraa. Siirtolaisten johtajana toimi entinen Uusien Alankomaiden kuvernööri Peter Minuit, joka oli saanut tehtäväkseen Ruotsin siirtokunnan perustamisen Delawareen. Aluksilta ammutut tervehdyslaukaukset keräsivät rannalle paikallisia delaware-intiaaneja, joille siirtolaiset antoivat tuliaisina pieniä lahjoja.Seuraavan päivän aikana useita intiaanijohtajia saapui Kalmar Nyckeliin neuvottelemaan maakaupoista. Delawarein kieltä taitava tulkki Andreas Lucasson helpotti molemminpuolista ymmärtämystä ja Ruotsin hallituksen puolesta laaditut kaksi kauppakirjaa allekirjoittivat Peter Minuit, Mĺns Nilsson Kling (Mauno Klinga), Andreas Lucasson ja Jacob Sandelin. Intiaanien edustajat piirsivat omat ”totem-merkkinsä” asiapapereihin ja ottivat vastaan kulta- ja hopeaesineitä, vaskikattiloita, kirveitä ja erilaisia koruja. Siirtolaiset saivat vastineeksi maa-alueen, joka käsitti Delawarejoen länsirannan nykyisestä Wilmingtonista Philadelphiaan saakka.Peter Minuit ei suostunut ottamaan vastaan Fort Kristinan komentajuutta vaan Uuden Ruotsin kuvernööriksi valittiin luutnantti Mĺns Nilsson Kling. Linnoituksen miesvahvuus oli ensimmäisenä talvena 24 siirtolaista.Kauppayhtiön hollantilaiset osakkaat kieltäytyivät antamasta rahallista tukea koska ensimmäinen matka oli tullut paljon odotettua kalliimmaksi, myöskään ruotsalaiset suvut eivät olleet kiinnostuneita lähtemään Delawareen ja siirtolaisia jouduttiin etsimään suomalaisten joukosta. Syksyllä 1639 toiselle matkalleen lähtenyt Kalmar Nyckel toi mukanaan vain vajaat 30 siirtolaista . Etupäässä suomalaisten asuttamia pieniä kyliä ilmaantui Christinajoen varrella nykyisten Chesterin (Upland) ja Marcus Hookin (Finland) alueille, sekä Schuylkilljoelle ja Philadelphiaan.Siirtokunnan nyt täyttäessä 375 vuotta, juhlii New Swedenin siirtokunta Wilmingtonissa (asukkaita nyt 70,851) arvokkaasti. Vuosijuhliin saapuu Ruotsin kuningasparin lisäksi Suomesta Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma seurueineen. Suomea edustavat myös Suomen suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde, pääkonsuli Jukka Pietikäinen ja Suomen Floridan kunniakonsuli Peter Makila vaimoineen.Amerikkalaisia juhlallisuuksissa edustavat Delawaren kuvernööri Jack Markell, Delawaren senaattori Tom Carper, Philadelphian pormestari Michael A. Nutter ja Wilmingtonin pormestari Dennis Williams. Ruotsista saapuu myös Kalmarin pormestari Johan Persson.Paikalla on tietysti myös USAsuomeksi Timo ja Nezihe Vainionpaa, joilta odotetaan hyviä kuvia ja tasapuolista raportointia.
(5/09/13)

Delawaren siirtokunta 375-vuotta – Maria Kaislan cocktailtilaisuus

Pianisti Maria Kaisla on pianistin uransa lisäksi myös Delawaren New Sweden yhdistyksen varapuheenjohtaja. Maria järjesti Philadelpian luoteispuolella olevaan kotiinsa ennen tulossa olevaa tosi kiireistä lauantaipäivää cocktail-tilaisuuden jo kauniina perjantai-iltana.Tilaisuuteen saapuikin Suomen Eduskunnan puhemiehen johdolla lähes koko Uuden Ruotsin 375 vuotisjuhlallisuuksiin osallistuva suomalaisdelegaatio, tosin kovasti myöhässä Philadelphian kovan viikonloppuliikenteen vuoksi. Suomalaisdelegaation tapaaminen supistuikin lähinnä vain tervehdysten vaihtamiseksi. Heinäluoma ehti kuitenkin pitämään lyhyen puheen.Puheessaan Heinäluoma viittasi Delawareen siirtolaisina tulleisiin suomalaisiin ja kertoi heidän olleen itse asiassa suhteellisen oppineita, jopa 80 prosenttia tulokkaista oli lukutaitoisia. Suomalaisten mukana Amerikkaan tuli myös salvostekniikalla rakennetut hirsimökit ja tietysti sauna.

Tilaisuudessa oli mielenkiintoisia vieraita, mm. täysin amerikkalainen Bill Eaton, joka kolmen vuoden Suomessa oleskelun jälkeen puhui virheetöntä suomea, lähestulkoon ilman vierasta korostusta. Floridasta Philadelphiaan oli saapunut myös Raija Coath, joka on aikaisemmin toiminut mm. Delawaren Laakson Amerikansuomalaisten (The American Finnish Society of The Delaware Valley)puheenjohtajana ja Washintonista Finlandia Foundation Nationalin uusi puheenjohtaja Ossi Rahkonen, Suomesta mm. Aarikan toimitusjohtaja Sarianna Partanen. (5/19/13)

Ruotsin kuningaspari vieraili myös Philadelphiassa

Ruotsin kuningaspari kävi myös Philadelphiassa Uuden Ruotsin siirtokunann 375-vuotisjuhlien yhteydessä. Uuden Ruotsin Amerikan siirtokunta kattoi alueen Wilmingtonista Delawaresta aina Pennsylvanian Philadelphiaan saakka. Ruotsalaiset ostivat jo etukäteen laatimallaan kauppakirjalla intiaaneilta koko alueen antamalla maksuksi kankaita ja koruja. Siirtokunta pysyi ruotsalaisena vain parikymmentä vuotta ennen joutumistaan hollantilaisten valtaamaksi. Philadelphian Kaupungintalolla aseteltiin punainen matto merkkivieraille, siirtokunnan ruotsalaisesta alusta kertoo myös Philadelphian kaupungin lippu, jossa toistuvat Ruotsin lipun värit.Pormestari Michael Nutterin vastaanottosalissa pidetyssä tilaisuudessa kuningas piti lyhyen puheen, jossa hän korosti ruotsalaisten osuutta koko Yhdysvaltojen kehitykselle ja nykyisiä hyviä kauppasuhteita. Ruotsalaiset tulivat Uuteen Maailmaan kauppiaina, tämä rooli on heillä edelleenkin.Ruotsin suurlähettilään Jonas Hafströmin puheessa pysyttiin myös kauppasuhteissa. Paikalla olivat myös Suomen Philadelphian kunniakonsuli Kristina Mattila, seurassaan Meksikon ja Norjan kunniakonsulit.Kunniavartiona olivat First Troop Philadelphia City Cavalry, Yhdysvaltojen vanhimman ratsuväkiyksikön turkishattuiset sotilaat.Kuningasparin vierailu jatkui sitten Philadelphian Independence Hallissa ja ruotsalaisessa museossa.Tilaisuuden turvallisuus oli nostettu korkeampaan luokkaan, Papparazzin kamera laukkuineen, kuten kaikkien muidenkin Median edustajien varusteet piti jättää jo hyvissä ajoissa poliisikoirien nuuskittavaksi…
Klikkaa kuvaa Kuvapankkiin, näet lisää…(5/14/2013)

Chesterin suomalaismuistomerkki kukitettiin

Pennsylvanian vanhin kaupunki Chester perustettiin jo 1644 Uuden Ruotsin siirtokuntaan. Nykyisen Upplandin piirikunnan alueella sijaitseva pikkukaupunki oli alkuperäiseltä nimeltään Finlandia, mutta muutettiin myöhemmin Upplandiksi. William Pennin hankittua omistukseensa koko alueen, myös kaupungin nimi muuttui englantilaisen mallin mukaan Chesteriksi.Lauantaina 5/11/13 Chesteriin tuli arvovieraita. Uuden Ruotsin siirtokunnan 375-vuotisjuhliin saapuneet Ruotsin kuningaspari ja Suomen Eduskunan puhemies Eero Heinäluoma tulivat laskemaan seppeleen suomalaismuistomerkille.Itse muistomerkki on Chesterin kaupungin Crozer-puistossa, aivan moottoritien i-95 kupeessa ja melussa. Punakivisen muistomerkin on tehnyt Suomessa Wäinö Aaltonen, muistomerkin kivi on peräisin samasta kaivoksesta, mistä aikanaan louhittiin myös Napolenin hautakivi. Muistomerkin Chesteriin lahjoitti Suomen valtio vuonna 1938.Chesterin pormestari John Linder kertoi kaupungin olevan edelleen ylpeä suomalais-ruotsalaisista juuristaan. Linder luovutti kaupungin avaimen kuningas Kustaalle lyhyessä, sateen uhkaamassa tilaisuudessa.Pyhän Jaakopin kirkon vierellä olevassa hautausmaassa Chesterissä Delaware-joen rantamilla on myös John Mortonin hauta. Mortonin haudalla on muistopatsas, jonka yhdellä puolella nähdään isokokoisin kirjaimin nimi John Morton ja pienemmin kirjaimin lyhyet elämäkertamerkinnät, vastakkaisella sivulla Pennsylvanian valtion laakeriseppeleeseen kaiverrettu vaakuna.Toisella välisivulla on seuraava kirjoitus: ”Äänestettäessä Amerikan siirtokuntien itsenäisyydestä Pennsylvanian siirtokunta jäi ratkaisijaksi. Kaksi sen edustajaa oli myönteisellä ja kaksi vastustavalla puolella. Asia ratkesi, kun viimeinen edustaja, John Morton, äänesti tämän, Amerikan vapauden kunniakkaan asiakirjan, puolesta.”Klikkaa kuvaa ja katso Kuvapankista lisäkuvat.
(5/18/13)

Kuningas seurasi ensimmäisten siirtolaisten jälkiä

Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa astui Kalmar Nyckel aluksesta samalle paikalle kun ruotsalaiset ja suomalaiset siirtolaiset 375 vuotta sitten. Siirtokuntalaiset saapuivat tähän Delaware-joen suistoon maaliskuussa. Noin 30 siirtolaisen yhteisö säilyi hengissä paikallisten Delaware-intiaanien avustuksella seuraavan sadon alkuun. Kovin pitkään ei siirtokunta säilynyt ruotsalaisena, Fort Christina joutui hollantilaisten valtaan parikymmentä vuotta myöhemmin ja lopulta englantilaiset ottivat sen omakseen.Alueen nykyiset asukkaat kuitenkin pitävät itseään perin ruotsalaisina juuriltaan. Kuninkaan nyt vieraillessa nykyisessä Wilmingtonissa Delawaren osavaltiossa, liehuivat hienosti sinikeltaiset värit, periruotsalaisen näköiset kukkaistytöt kukittivat kuningatar Silvian ja intiaanit antoivat puukulhot lahjoiksi kuningasparin astuessa Kalmar Nyckel-laivasta.Kalmar Nyckel-laiva purjehti neljä kertaa edestakaisin Göteborgista New Swedenin siirtokuntaan, mikä on enemmän kuin mikään muu ensimmäisiä siirtolaisia kuljettanut purjealus. Nykyinen Kalmar Nyckel on alkuperäisen mallin mukaan rakennettu uusittu alus, joka edustaa hienosti aikakauden koviakin Atlantin myrskyjä kokeneita purjealuksia.Nyt Wilmingtonissa järjestetyissä juhlallisuuksissa Kalmar Nyckel sai kannellensa arvovieraat ja purjehti Delawarejokea muutaman mailin Fort Christinassa järjetettyihin juhlallisuuksiin.Kalmar Nyckelin toisen maston huipussa kiehui hienosti myös siniristilippu, vaikka historiallisesti Suomen lippu otettiin käyttöön vasta lähes 280 vuotta myöhemmin. Aluksella saapuneita suomalaisia edusti juhlallisuuksissa Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma.Klikkaa kuvaa, näet kuvasarjan tapahtumasta. (5/13/13)

Ruotsin kuningaspari juhlisti siirtolaishistoriaa

Gala Dinner Wilmington

Gala Dinner Wilmington

Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa kuningatar Silvian kanssa juhlivat Delawaressa Wilmingtonissa Chase Centerissä pidettyä ruotsalaisten ja suomalaisten 375 vuotta sitten tapahtunutta maahantuloa.Juhliin yllätyksenä tuli myös Yhdysvaltain varapresidentti Joe Biden, joka on Wilmingtonista kotoisin. Biden sanoi puheessaan mm. ”jos menet maailman kovinpiin paikkoihin, ympäristöllisesti tai sotilaallisesti, löydät sieltä aina suomalaisia ja ruotsalaisia”. Biden sanoi arvostavansa suurest sitä, mitä suomalaiset ja ruotsalaiset ovat tehneet erilaisissa rauhanturvaoperaatioissa maapallon kriisipaikoissa.Juhlien seuratuin henkilö oli kuitenkin illlalliselle saapunut, punaiseen pukuun pukeutunut prinsessa Madeleine tulevine puolisoineen. Prinsessa Madeleine ja amerikkalainen Chris O’Neill vihitään ensi sunnuntaina Ruotsissa.Juhlan seremoniamestarina toimi Delawaren kuvernööri Jack Markell, puheet pitivät Hänen kuninkaallinen korkeutensa, kuningas Kaarle Kustaa ja Suomen eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma.Heinäluoma otti puheeksi kuninkaan edellisenä päivänä pitämän puheen, jossa kuningas sanoi mahdollisesti ratkaisevan äänen Yhdysvaltojen Itsenäisyysjulistukseen Pennsylvanian puolesta antanut John Morton olisi alunperin ruotsalainen suvultaan. Heinäluoma kuitenkin nyt korosti hieman maaotteluhengessä Mortonin sukujuurien ulottuvan kuitenkin Suomeen Rautalammille, josta Martti Marttinen ensin muutti Ruotsiin ja sieltä sitten ”vapaaehtoisena” kuninkaan määräyksestä Amerikkaan.

Neljän ruokalajin ja neljän eri viinin jälkeen kaksi Yhdysvaltojen Delawarea edustavaa senaattoria Thomas Carper ja Christopher Coons järjestivät hienon verbaalisen ilotulituksen, jossa huutokaupalla myytiin kaksi taulua Kalmar Nyckel-laivasta ja yksityislounaat 12 henkilölle Suomen ja Ruotsin suurlähetystöissä. Kun Ruotsin lähetystön lounas muuttuikin huutokaupan pitäjän toimesta illalliseksi ja lähetystön saunassa käynniksi, saatiinkin Ruotsin lähetystön tarjous keräämään enemmän dollareita. Kerätyt varat, lähes $20.000 dollaria lahjoitetaan Kalmar Nyckel-laivan kunnostukseen ja ylläpitoon. Muussa ohjelmassa oli myös Finlandia Foundationin vuoden esiintyjän Maria Kaislan pianoesitys ja Wilmingtonissa syntyneen oopperalaulaja Emilyn Tepen lauluesitys.

Suomea Eduskunnan puhemiehen lisäksi edusti koko Suomen virallinen edustusto, Washingtonista suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde, New Yorkista pääkonsuli, suurlähettiläs Jukka Pietikäinen ja Suomen pysyvän YK-lähetystön suurlähettiläs Jarmo Viinanen. Floridasta olivat saapuneet kruunupäiden loisteeseen Suomen kunniakonsuli Peter ja Arja Makila ja Timo ja Nezihe Vainionpaa.
(5/13/13)

Tässä linkki lisäksi mielenkiintoiseen kirjaan Delawaren siirtokunnasta
http://www.migrationinstitute.fi/pdf/books/Ilmonen_Delawaren_suomalaiset_1938.pdf

Paikalla olleena toimittajana Timo Vainionpaa

Hylättyjä TAX FREE palautuksia Helsinki-Vantaan lentoasemalla

Tax Free merkki antaa mahdollisuuden verovapaisiin ostoksiin, mahdollisesti

Monikotimainen, yleensä varsin säästäväinen matkailija yrittää tietysti hankkia tarpeellisia ja joskus epähuomiossa hieman tarpeettomiakin tavaroita matkoillaan.  Monikotimaisuudesta Suomessa on ollut se hyöty, että matkalaukkuun mahtuvia ostoksia on voinut tehdä suuremmissa kaupoissa verottomasti.Jos kaupalla on iso TAX FREE merkki liikkeessään, voi monikotimainen matkailija kauppaa tehdessään esittää ulkomaan passinsa. Kauppias täytää lomakkeen, johon täytetään matkailijan nimi ja tiedot yli 40 Euron ostoksesta. Ostokset kaupassa maksetaan aina normaalisti liikevaihtoveroineen.  Kuitilla matkailijan on mahdollisuus saada osa verosta takaisin. Kuitti pitää esittää maasta poistuttaessa jo kotimaan puolella, rahat on voinut nostaa kioskista lentokentän kansainvälisellä puolella passi- ja turvatarkastuksen jälkeen. Käytäntö on toiminut hyvin jo vuosikausia. Nyt kuitenkin jotakin on muuttunut.

Monikotimainen matkailija osti kylmän yllättäessä villapuseron itselleen. Kauppias teki verokuitin ja pakkasi puseron pussiin, joka tiukasti suljettiin teipillä, jossa luki ”saa avata vasta maan rajojen ulkopuolella”. Viluinen matkailija joutui kuitenkin ottamaan puseron välittömästi käyttöönsä. Myöhemmin monikotimainen hankki myös suomalaisia veitsiä ja haarukoita kotiin vietäväksi. Myös ruokailuvälinepakkaus suljettiin tiukasti samanlaisella teipillä.

Kotiinlähdön koittaessa, pakattiin veitset ja haarukat tietysti matkalaukkuun villapuseron ja muiden yllättävän painavien ja tilaavievien muiden tavaroiden kanssa. Matkalaukut saatiin raahattua Helsinki-Vantaan lentokentälle lähtöselvitykseen. Painavista laukuista selvittyä monikotimaiselle tuli vihdoin mieleen verokuititkin.

Helsinki-Vantaan lentokentällä tax-free palvelua yksinoikeudella hoitavalla Global Refund-yhtiöllä on terminaalissa 2 uusi hieno palvelupiste, jonne matkailija suuntasi verokuittien kanssa. Pirteän näköinen tyttöhenkilö otti kuitit vastaan ja pyysi tiskin yli nähdä tavarat. Monikotimainen kertoi hämmentyneenä, että laukut on jo bookattu menemään. Tiukka kommetti olikin sitten vain että mitään ei voi tehdä, koska tavaroita ei voi tarkistaa. Kuitit otettiin toimistoon ”hylättäväksi” ja matkailija sai poistua niine hyvineen. Saman kohtelun sai viereisellä tiskissä asioiva japanilainen matkailija, koska hän oli ottanut jalokivirasian pois muovipussista, mutta avannut muovipussin teipit.

Minkä takia villapuseroakaan ei saa ottaa käyttöön jo Suomen puolella, vaan se täytyy pitää sinetöidyssä muovipussissa maasta poistumiseen saakka? Vaikka puseroa on pidettykin, lähtee se samalla tavalla maasta kuin käyttämättömät ruokailuvälineetkin.

Mitä tarkoittaa se, että kuitit takavarikoidaan ”hylkäämistä” varten. Eikö ne hylkäänny pistämälle ne roskakoriin? Matkailija ei saanut käyttökelvottomiksi osoittautuneita kuittejaan enään haltuunsa, vaan yhtiö piti ne. Saako yksityinen slovakialainen Global Refund -yritys niistä jonkun hyvityksen itselleen?

Monikotimaiselle matkailijalle jäi paha maku suuhun. Ensinnä tietysti on ymmärrettävää, että varmistetaan tavaroiden maastavienti. Nyt kuitenkin tavaroiden tarkastuspyyntö esitettiin korkean lasiseinällä eroitetun tiskin toiselta puolelta ja matkailijan edellytetään avaavan matkalaukkunsa keskelle hallin lattiaa ja esittelemään matkalaukkujensa sisällön koko yleisölle. Toisaalta, kuinka varmistetaan, että tavarat todella kuitenkaan lähtevät matkaan, koska kuitenkin ollaan vielä passitarkastuksen etupuolella.

Käytäntö on ainakin tälle monikotimaiselle matkustajalle uusi. Aikaisemmin kuitit leimattiin kotimaan puolella ja palvelumaksulla vähennetyn palautuksen sai kentän kansainväliseltä puolelta, koska silloin tiedetään matkustajan todella lähteneen. Näin on toimittu vuosia muillakin matkailijan käyttämillä kansainvälisillä kentillä, joilla ”palvelua” ei hoida yksinoikeudella slovakialainen Global Refund-yritys.