EI HUOLTA! ENSIMMÄINEN ROKOTUS SAATU

Kaarina Langeland

Olin ihan Amerikan presidentin suusta telkkarista hyvissä ajoin kuullut, että kaikille amerikkalaisisille rokotteita riittää.  Kun vielä Suomesta vahvistettiin, että Eurooppaan ei olla saatu tarpeeksi rokotteita, kun Amerikka on ostanut kaikki, en mitenkään kiirehtinyt Publixin aamujonoihin tölläämään puoliunisena tuntitolkulla ”Waiting ja Now”-merkkejä.

Kaarina Langeland

Toivottomalta se jonottaminen Publixin rokotusvarauksiin tuntuikin. Kerran avasin koneen jo kello neljä aamulla ja panin tietokoneen jonottamaan puolestani. Sitten joskus aamuseitsemän maissa (jonotus alkoi kello 6) ykskaks pulpahti esiin kyselylomake.  Ryhdyin täyttämään lomaketta innolla käsi täristen, mutta en päässyt edes ensimmäistä sivua loppuun, sivun jo hävitessä. Yrittäessäni uudelleen Palm Beachin piirikunnan rokotusjono oli kuitenkin jo ”fully booked”.

Talomme fiksut naiset alkoivat tavatessamme kuitenkin kertoa rokotusmatkoistaan Browardin piirikuntaan, vähän suomalaisalueelta etelämmäksi.

Sain ohjeeksi koko joukon puhelinnumeroita, joihin sitten soittelin ja täytin puhelinvastaajille samaa henkilötietolomaketta moneen kertaan, asuinalueeksi valitsin Browardin piirikunnan. Kuinka ollakaan, jo seuraavana päivänä sain puhelinsoiton Browardin suuntanumerosta. Heti en edes ymmärtänyt, mistä puhelussa oli kyse.  Soittajan kysyessä ajokorttitietojani olin jo varma, että koko soitto olikin petkutusta, kun siitäkin oli moneen kertaan varoitettu. Kerroinkin epäilykseni soittajalle suoraan. Puhelimessa ollut nainen oli erittäin ystävällinen ja ymmärsi pelkoni ja jätti ajokortin kyselyn sikseen ja ehdotti jo parin päivän päästä rokotusaikaa Sunrisesta olevassa puistosta. Rokotusajan varmistus tuli saman tien sähköpostiini. Rokotuspaikka oli tutun Ikean lähellä, 50 minuutin ajomatkan päässä kotoa. Olin ensin ikionnellinen, mutta sitten ajomatka alkoi kuitenkin tuntua pitkältä.

Muistin Ikean matkoilta entuudestaan, että puiston kohdassa on vielä kauhea teiden risteysrykelmä. Puhelimessani oli tallessa vielä soittajan numero ja niinpä kysyinkin rohkeasti, eikö olisi lähempänä Palm Beachiä olisi jotain toista rokotuspaikkaa? Sainkin Sample Roadilta (Coconut Greek) Tradewind -puistosta uuden ajan. Onneksi olin kuullut sen nimen ennenkin. Morikamin japanilaista puutarhaa vastapäätä olisi ollut vielä lähempänä rokotuspaikka. Sitä en kuitenkaan osannut kysyä eikä vastaaja tiennyt rokotuspaikkojen etäisyyksistä Palm Beachin piirikunnasta senkään vertaa.

Rokotukset suoraa autoon Amerikan malliin

Minulla oli varattu aika iltapäiväksi kello 1:30. Varmuuden vuoksi lähdin heti puolen päivän jälkeen Hypoluxosta ja pääsin puiston alueelle jo 12:50. Tradewind -puisto osoittautui olevan juuri Turnpiken tuolla puolen Sample Roadilla Coconut Greekissä. Tieltä oli heti COVID- viitta oikealle (tiesin, että varsinainen rokotuspaikka oli vasemmalla puolella). Puistossa ajoin metsätietä melko pitkään yksin, vain poliisiauto näytti menevän edelläni kauempana. Ihmettelin, kun missään ei ollut ihmisiä.  Viittoja oli kuitenkin sopivasti, josta tiesin, etten ollut ajanut harhaan. Lopulta tulin sillan yli Sample Roadin toiselle puolelle puiston parkkipaikalle.

Parkkipaikalla oli viitisen autoa ennen minua, perässäni tuli tasaisin välein myös muita autoja. Parkkipaikalla poika piirsi punaisella liidulla autojen ikkunoihin numeroita, ohjasi ihmisiä ja tarkasti nimet luettelosta. Minulta hän kysyi, miten vanha olen ja kun sanoin, hän sanoi: Näytä henkilöllisyystodistus! Esitin pojalle ajokorttini ja kiitin häntä sanoen ”he made my day”. Poika piirsi minunkin autoni ikkunaan numeroita ja sain jatkaa matkaa.

Seuraavalla pysähdyspaikalla taas ohjattiin vain eteenpäin ja kysyttiin henkilöllisyystodistusta. Sain henkilötietolomakkeen täytettäväkseni, vaikka yritin selittää, että minulla on ohjeen mukaisesti lomake kännykässä täytettynä. Lomakkeen täytöstä oli ohjeet saatu sähköpostilla. Täytin kuitenkin paperilomaketta jonossa ajettaessa aina kun vähänkin pysähdyttiin. Jonotus oli kyllä hyvin järjestetty. Lopulta minulta kuitenkin kysyttiin, onko minulla se lomake kännykässä ja käskettiin ajaa viimeiseen rokotuspaikkaan numero 14, ohi kaikkien muiden autojen. Rokotuspaikalla ensin selostettiin tarkasti rokotuksen kaikenlaisia sivuvaikutuksia. Ehdotin, että tyttö olisi varmuuden vuoksi ensin rokottanut ja sitten vasta kertonut sivuvaikutuksista. Kaikki tapahtui kuitenkin kuulemma määräysten mukaan. Se ”juosten” täytetty lomakekin kyllä kerättiin. Toinen tyttö tuli kameran kanssa ja kuvasi kännykässä olevan lomakkeen, ja kolmas vähän virallisemman näköinen nuori nainen pisti rokotteen auton ikkunasta vasempaan olkapäähäni kysyttyään ensin kohteliaasti, kumpaan käsivarteen pistoksen haluan.

Sain rokotuskortin ja toisen rokotuksen ajanvarauksen kolmen viikon päähän, rokotusaika luvattiin varmistaa puhelinsoitolla. Käskettiin tulla kuitenkin samaan paikkaan ja samaan aikaan, vaikka puhelinsoittoa ei kuuluisikaan. Sitten piti taas ajaa eteenpäin ja odottaa muutaman edessäni olevan auton kanssa seuraava neljännestunti. Kävin siinä välissä puiston erittäin siistissä WC:ssäkin.  Lopulta minulle tultiin antamaan lähtölupa. Kai ne vielä kysyivät, voinko hyvin.

Kello oli silloin 1:30 eli se aika, jolloin minun vasta olisi pitänyt sinne tulla. Koko touhu puistossa kesti kiertoajeluineen 40 minuuttia. Hienosti homma hoidettiin. Ei kysytty aikoja. Lopulta lähtiessäni kysyin vielä, mihin suuntaan lähden I-95:lle, ja vastaus oli: “Aja suoraan eteenpäin ja käänny oikealle”.

Rokotuspäivänä olkapäässä ei tuntunut missään mitään. Olin vain huojentunut ja onnellinen, kun rokotus oli saatu. Seuraavana aamuna kyllä tunsin olkapäässäni, että olin saanut rokotuksen, mutta sekin tuntemus hävisi päivän mittaan.  Yhdellä Veikolla Suomessa oli rokotus illalla kauheasti kutittanut reittä, mutta käsien desinfiointiaine oli auttanut raapimiseen. Nilkat olivat turvonneet ja nivelet olleet kipeät, mutta oireet olivat menneet päivässä ohi. On kuulemma rokotuksen jälkiseurauksia sekin. Ei siis näistä mahdollisista sivuvaikutuksia puistossa etukäteen turhaan kerrottu.

Nyt pitää vielä pitää tunnollisesti maskia ja visiiriäkin.  Nyt en itse enää koronaan toivottavasti sairastu. Jos kuitenkin saisin tartunnan olisin silloin kävelevä taudin levittäjä.

Suomen passin uusiminen etätyönä on edullista

Julkaistu ensimmäisen kerran 01/7/2019

Passin uusiminen Internetin kautta käytännössä on todistetusti mahdollista. Toki silloin tarvitaan hieman tietokonetaitoja ja ystävä Suomessa.

Hakemuksen voi useimmiten tehdä alusta loppuun verkossa, mikäli sinulta on otettu sormenjäljet aiempaa passia varten enintään 6 vuotta sitten ja nimesi on edelleen sama kuin edellisessä passissasi.

Aiemman passin ei kuitenkaan tarvitse olla voimassa. Jossain tapauksissa vaaditaan henkilökohtainen käynti poliisilaitoksella, järjestelmä kertoo kuitenkin sinulle jo hakemusta tehdessäsi, onko käynti tarpeellinen.

Passin uudistamiseen tarvitaan siis Internetissä täytettävä hakemus (www.poliisi.fi), korkeintaan kuusi kuukautta vanhan kuvasi lataus viranomaisten palvelimelle ( www.lupakuvienvastaanotto.fi) ja pankkitunnukset suomalaiseen pankkiin maksun suorittamiseksi.

Ystävää tarvitaan passin hakuun. Hakemusta tehdessäsi voit valita minne uusi passisi toimitetaan, toimitusosoitteet ovat usein matkahuoltoja, Helsinkiin esimerkiksi passi toimitettiin Lauttasaaressa K-kauppaan. Sieltä ystävän on se haettava valtakirjalla ja lähetystunnusnumero näyttäen kahden viikon kuluessa saapumisilmoituksesta.

Poliisi lähettää noin viikon sisään hakemuksen jättämisestä passin valmistumisilmoituksen, jossa tuo tärkeä lähetystunnusnumero on puhelimeesi tai sähköpostiisi. Itse ilmoitin hakemusta tehdessäni haluavani ilmoituksen sekä sähköpostiin, että tekstiviestinä puhelimeeni. Ulkomaiseen numeroon ei viestiä passin valmistumisesta kuitenkaan koskaan tullut, vanha kunnon sähköposti toimi kuitenkin hienosti.

Passin hinta Internetin kautta tilattuna on 49 Euroa. Ystäväni Lauttasaaressa sitten lähetti passin Floridaan kirjattuna kirjeenä, jolle hintaa tuli vielä vähän toistakymmentä Euroa. Boyntonin ystävällinen postinkantajarouva sitten toi kirjatun kirjeen jopa kotiovelle kuittausta pyytäen.

Passin uudistamiseen aikaa meni pari viikkoa.

Teknisesti haastavin kohta oli ilman muuta oikeanlaisen kuvan saaminen. Kuva voi olla mustavalkoinen tai värillinen ja tarkat kuvaohjeet löydät poliisin sivulta.

Kuvien lähetyssivulla kuvan oikeellisuus myös testataan ennen lähetyksen hyväksymistä. Viisaampaa lieneekin aloittaa koko homma oikeanlaisen ja oikeankokoisen kuvan hankkimisella. Esimerkiksi Yhdysvalloissa otetusta, tosin vääränkokoisesta lähimmässä kuvanottopalvelussa otetusta kuvasta saatiin jopa Suomen viranomaisille kelpaava versio.

Tässä kuitenkin kuvamääräykset pähkinänkuoressa:
-Kuva saa olla enintään 6 kuukautta vanha.
-Kuvaa ei saa muokata niin, että kuvattavan ulkonäön pienetkään yksityiskohdat muuttuvat. Digitaalinen ehostaminen ei ole sallittua.
-Sähköisesti toimitettavan kuvan mittojen on oltava tarkalleen 500 x 653 pikseliä. Yhdenkään pikselin poikkeamia ei hyväksytä.
-Sähköisesti toimitettava kuva on tallennettava jpeg- tai jpg-muodossa.
-Sähköisesti toimitettavan kuvan suurin sallittu tallennuskoko on 250 kilotavua.

USAsuomeksi.com